torstai 30. joulukuuta 2010

Miete...



En halua enempää kuin mitä tarvitsen

En tarvitse enempää kuin mitä minulla on

Sen mitä tarvitsen tulen myös saamaan

...en enempää, en vähempää...

Olen kiitollinen siitä mitä minulla on

Herääminen


John Cosgrove Cammalot®

"Saan ja annan rakkautta kaikessa mitä teen.

Olen kiitollinen Jumalalle elämän lahjasta, ja sen minulle antamasta mahdollisuudesta kehittyä.

Olen rehellinen ollessani yhteydessä muiden kanssa, sekä aineellisella että tunnetasolla.

Teen työtä tietäen auttavani siten itseni ja yhteiskunnan kehittymistä.

Osoitan kunnioitusta ja arvostusta niille jotka ovat minua vanhempia, ja kuuntelen kaikkia.

Näen Jumalallisen itsessäni, ja kaikissa olennoissa.

Otan vastuun kaikesta elämässäni, myös loukatuksi tulemisen ja kivun tunteista, tietäen että olen luonut kaiken elämässäni. En siis syytä ketään muuta.

En murehdi asioita, tiedän että elämä on turvallista elää ja Jumalallinen Suunnitelma on täydellinen.

Luotan näin Jumalaan, itseeni ja elämän kulkuun.

Kaiken mitä teen, teen sillä aikomuksella että palvelen muita.

Olen se mikä on.

Olen YKSI.

***************

Toista nämä sanat joka aamu kolme kertaa, ennen kuin aloitat päiväsi. Sen tekeminen tulee viemään nuo asiat alitajuntaasi, ja tekee niistä tietoisena olemisen helpommaksi ajan myötä. Sanat on suunniteltu siten, että ne tuovat syvenevän tietoisuuden Itsestä tietoisuuteesi, ja sanat ovat myös täynnä energioita joilla on
herättävä vaikutus ajan myötä.
Sanat on suunniteltu toimimaan tietyllä tavalla, ja ne on energisoitu hyvin erityisellä tavalla, joten käytäthän sanoja aina tässä muodossa, muuttamatta niitä itse. Voit halutessasi antaa tämän tekstin kenelle tahansa joka on siitä kiinnostunut, kunhan sitä ei muuteta millään tapaa."

maanantai 27. joulukuuta 2010

Ajatuksia, pohdintoja, oivalluksia

On tarve vielä jatkaa...

Onko syynä saamani magneettiranneke tai mikä tahansa, niin tällä hetkellä olotilani on ihanaisen rauhallinen, levollinen. Samaa ei voi sanoa muista lähipäivistä. Liiallinen syöminen ja ei niin rauhalliset joulun pyhät vetivät energiatasoja alaspäin. Eilen jopa tunsin olevani alinta sakkaa. Tunsin että olen kylmästi hylännyt kaiken mitä olen saanut (henkisellä tasolla). Aikani tässä tunteessa pyöriskeltyäni pyysin apua tähän olotilaani ja sainkin sitä välittömästi. Rakkaus valui ympärilleni ja sisälleni. Näin virheeni, mutta lempeällä tavalla. Tunsin asiat jotka voisin tehdä toisin rakkauden avulla. Huomasin, että olen monessa asiassa itsekäs, vaikka olen kuvitellut päinvastaista. Voin antaa toisella tapaa itsestäni enemmän ja vastaanottajan mukaisesti. Ei palvellakseni omia tarkoitusperiäni (tätä ei yleensä edes tiedosta!) vaan siten kun kyseinen ihminen tai mikä tahansa asia/eläin/kasvi jne. tarvitsee.

Maailma kaipaa kunnioitusta... Kunnioitus - rakkaus, eikö se olekin sama asia? Eivätkö kaikki tiet viekin sitä kohden? Kuinka pitää se tietoisuudessa joka hetki? Muistaa se silläkin sekunnilla kun elämä näyttää käänteisen puolensa. Jokaisen vastoinkäymisenkin takana on rakkaus. Joku oppiläksy on opittavana. Vastoinkäymisen syy ei aina löydy karmasta. Toki karmaa voi olla asioiden takana, mutta kyseessä voi olla vain keino jonkin asian oivaltamiseen. Ole siis kiitollinen elämän käänteistä, niin hyvistä kuin huonoistakin. Ne vievät sinut kohti rakkautta. Kohti itseoivallusta. Kohti valaistumista.

Muistan ajan jolloin jollain tasolla jo tiedostin tämän, mutta en niinkään kokenut sitä tavoittelemisen arvoiseksi asiaksi. Elämä oli mielenkiintoista ilman mitään ylimääräisiä ponnisteluja kohti... jotain ... En tuolloin osannut ajatella mitä se jotain olisi. Päinvastoin ajattelin, että liian henkinen elämä olisi tylsää. Mitä voi saada hiljaisuudesta? Pala palalta olen rakentanut omaa maailmankuvaani ja se on paljastanut itsestä ja muista paljon. Ymmärrän että kaikki kokemani on ollut tarpeen, oli yritettävä ensin saada täyttymystä tästä maailmasta. Mutta se ei enää riittänyt. Huomaan, että suhtautumiseni elämään on muuttunut täysin ja muuttanut minut täysin. Ja tulee vielä muuttamaan minut täysin.

Pelkomme hallitsee elämistämme. Mutta tieto siitä, että pelko on turhaa ja kaikki pelkomme lähtee sisältämme, helpottaa pelon tunnetta, pelon tuntemista. Pelkään edelleen monia asioita, mutta voin rehellisesti sanoa, että monien turhien pelkojen kadottua olen löytänyt onnen. Ennen jouduin kantamaan huolta, pelkäämään, mitä esimerkiksi tapahtuu lapsilleni kun kuolen. Nyt tiedän pelon olevan turhaa. Kun niin tapahtuu, aika on oikea ja se kuuluu myös lasteni elämänpolkuun. Kaikki jatkuu oikein eikä voi tapahtua mitään väärää. Olen vapautunut liiasta kontrolloimisesta ja lankojen pitämisestä käsissä. Ei ole syytä pelätä mitä tapahtuu "kun...". Asiat tapahtuvat vain ja ainoastaan silloin kun niiden aika on. Se on suunnattoman vapauttavaa, kun sen muistaa oikealla hetkellä. Oikeastaan pelottomuus suojelee miltä tahansa. Jos pelkäät jonkin asian tapahtuvan, vedät auttamattomasti myös sitä puoleesi. Ja sama positiivisessa mielessä. Usko siirtää vuoria, ihan kirjaimellisestikin. Monikaan ei tässä maailmassa kuitenkaan vielä kykene luottamaat ja uskomaan varauksetta. Se onkin yksi tämän elämän oppiläksyjä. Haa! Muistan kuulleeni tämän asian joskus aikaisemmin opettajaltani(että yksi oppiläksyistäni on luottamus), mutta tällöin en ymmärtänyt asiaa ihan näin. Toisaalta... Tässä todellisuudessa on hyväkin kyseenalaistaa, sillä maailma on vielä kovin mustavalkoinen (en tiedä onko sana oikea kuvaamaan asiaa, mutta tarkoitan vastakkaisasetelmia; hyvä-paha jne), myöhemmin maailmamme on varmasti hyvin hyvin erilainen.... Tällöin tälläista asetelmaa ei ole ja luottamus on saavutettu. Ehkä?

<3

Keho ja mieli

Onko ulkoisella väliä jos sisin on kunnossa?

Kyllä ja ei. Sisimmästä löytyy kaikki. Ei ole olemassa ulkoista, on vain sisäinen maailma, josta kaikki heijastuu. Eli voisi sanoa, että kun olet sisältä kunnossa, se riittää. Mutta tässä 3D todellisuudessa jossa elämme, myös kehollamme on merkitystä. Luodessasi maailmasi, luot myös itsesi. Ja se mitä tunnet, sitä myös olet. Fyysinen kehosi on ollut useimmilla koko elämämme "väkivallan" kohteena. Olet syönyt huonosti, saanut kemikaalija kehoosi niin ruuan kuin ympäristösi kautta. Kehosi ei tällöin toimi oikein. Kehosi voi kehittää sairauksia, jolloin mielesikään ei toimi ideaalilla tavalla. Kun mielesi ei ole täysin kirkas, on sinun vaikeampi edetä polullasi. On siis tärkeää pitää sekä mieli ja keho kunnossa. Molemmat ovat erittäin tärkeät osaset kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa.

Näkemämme on vain harhakuva, mutta tärkeä sellainen. Tämän kokemuksen, tämän elämän on tarkoitus meitä auttaa eteenpäin kohti valoa, kohti itseämme. Olemme luojia, jumalia. Me olemme kaikki. Yksi ja kaikki. Tällä hetkellä suurin osa ihmiskunnasta on kaukana itsestään. Kuljemme sumussa, näkemättä ympärillemme, uskoen erillisyyden harhaan.

Tähän väliin puolison kommentti pesuhuoneesta: Hei camooon... Ei kellään oo ruisjauhoja ja kookosöljyä peilikaapissa... Hiljainen protesti :) Täytyy tunnustaa että noin vuoden (vai kaksi?!) kestänyttä tiedostavampaa elämäntyyliäni ei ole varmasti helppoa hyväksyä. Kaikki on muuttunut ja muuttuu niin kokonaisvaltaisesti. Ajatukset, teot, tapa elää. Ei voi olettaakaan että kaverit, ystävät, puoliso, lapset astelisivat samassa tahdissa. Kaikilla suunta on sama, mutta toteutus voi olla täysin erilainen ja täysin eri ajassa. Itse sorrun liikaa jakamaan ajatuksiani lähipiirille. Tottakai haluan heille parasta kuten myös ympäristölleni (ja samalla myös itselleni) ja kuvittelen välillä velvollisuudekseni jakaa tätä "totuutta" liian innokkaasti.

Maalliset velvollisuudet kutsuvat (perhe painostaa) :) Tämä pikakirjoituksella (joten pahoittelen mahdollisia virheitä...)

Rakkautta kaikille!!!

sunnuntai 19. joulukuuta 2010

Sielun maisemia...

Äh... En tiedä onko minulla juuri nyt kenellekään mitään sanottavaa... (Loistava aloitus, eikö?) Jotenkin olen vältellyt tätä kirjoittamista ja nyt vaan oli pakottava tarve tarttua toimeen, vaikkakin yritin pitkittää tätä tekosyillä. Seuraava tekosyy olisi ollut nukkumaan meneminen, mutta otin kuin otinkin tietokoneen sänkyyni ja kirjauduin sisään.

Turhautuminen omaan toimintaani kuvaa parhaiten olotilaani. Nytkin ruoskin itseäni saamattomuudesta koko illan, enkä silti tehnyt tekemättömien asioiden eteen juurikaan mitään. Kaikkein eniten olen tuskastunut siihen, etten ole meditoinut tarpeeksi viime aikoina. Toisaalta tiedän, että kaikella on paikkansa ja aikansa, itsensä soimaamisesta tai syyllistämisestä ei ole mitään hyötyä. Kuten ei kenenkään muunkaan.

No nyt itsensä piiskaamisesta oikeampiin asioihin. Ei tämä ole normi olotilani, osaan olla mukavampi itselleni useinmiten :)

Tunnen välillä välähdyksiä suuremmasta kokonaisuudesta. Tähän asti olen elänyt aika pitkälti uskoni varassa. Luottamus ihmisiin ja maailmaan on ollut aika vahva. Joku voisi sanoa, että olen ollut aina liiankin sinisilmäinen ja luottanut enempää kyseenalaistamatta. Olen aina halunnut uskoa. Ja luottaa. Tottakai välillä on ollut epäuskon hetkiä, useinkin. Mutta nekin ovat olleet välähdyksiä. Itseensä uskominen on ollut aina kuitenkin haasteena. Se asia taitaa olla kuitenkin voiton puolella. Maailmankuvani on kasvanut itseni mukana. Se ei edelleenkään ole selkeä, eikä sen tulekaan olla. Se on valmis sitten kun minä itse olen valmis :) Piiitkä piitkä matka vielä kuljettavana... ;) (ja tätä menoa pitkitän sitä entisestään. Mistäköhän saisi ripauksen itsekuria?)

Tähän on vielä kuitenkin jatkettava (hetken asiaa pohdittuani), etten ole kuitenkaan sokeasti koskaan uskonut ihmiseen tai asioihin. Kyky nähdä asioiden ja ihmisten taakse on auttanut minua. Olen yleensä aistinut ja aistin, jos ihminen on vilpitön. Välillä olen ihmetellyt, miksi en osaa suhtautua johonkin tiettyyn henkilöön varauksetta. Yleensä vastaus on tullut ennemmin tai myöhemmin.

Niistä välähdyksistä. Kun olen ymmärtänyt voiman mikä minussa / meissä jokaisessa piilee, olen myös nähnyt sen voiman. Arkisissa asioissa. Välähdykset ovat tulleet esiin yllättäin ja selkeästi. Niitä ei ole voinut käsittää väärin. Kun olen ymmärtänyt olevani tämän näytöksen ohjaaja, olen todellakin saanut ohjata elokuvaani oikeaan suuntaan. En ole ollut pelkkä näyttelijä.

Välillä tunnen niin voimakasta kiitollisuutta, että voin olla tässä kaikessa mukana, että silmäni kostuvat. Välillä toivon, että minun tehtäväni olisi tässä osassa jo tehty ja pääsisin seuraavaan näytökseen. Jotenkin tuntuu että tämä aika ei ole minua varten. Kaipaan kovasti hiljaisuuteen tästä hälinästä ja turhuudesta. Juu, tiedetään, voin luoda myös hiljaisemman elämän itselleni, jos en ole tyytyväinen... Mutta kun minun nyt täytyy käydä juuri tämä oppiläksy lävitse, ja siihen ei se hiljaisuus kuulu. Vielä.

kuva täältä

lauantai 4. joulukuuta 2010

Mitä rakkaus tekisi?

Jos olisin puhdas rakkaus, miten suhtautuisin kanssa ihmisiin? Jos rakastaisin kaikkea samanarvoisesti. Jos ymmärtäisin, että jokainen tunne mikä minulla on toisia ihmisiä tai muuta elämää kohtaan, on tunne myös minua itseäni kohtaan. Kavahtaisinko vastaantulevaa haisevaa pultsaria, jos olisin rakkaus? Vai katsoisinko lempeästi, rakastavasti hänen kulkuaan?

Kaikki mitä ajattelen, kaikki mitä teen, kaikki mitä tunnen. Se on minun maailmani. Minä rakennan itse oman maailmani. Vain minä itse voin siihen vaikuttaa. EI KUKAAN MUU. Kukaan muu ei voi vaikuttaa mitenkään minun maailmaani, ellen minä sitä anna tehdä.

Jos minun elämäni on epätyydyttävää, olen siihen itse syypää. Jos olen onnellinen, olen minä tehnyt itse itsestäni onnellisen. Jos olen flunssan kourissa, siihen ei ole syynä kylmä pakkaskeli tai kassajonossa päin aivastellut kohtalotoveri. Jos minulla on syöpäkasvain, olen myös sen aiheuttanut ihan itse itselleni.

Mutta jos olisin rakkaus, en tekisi itselleni tuskaa, en sairauksia, en ikäviä ajatuksia.

Miksi sitten teen väkivaltaa itselleni? Miksi en arvosta itseäni tarpeeksi? Ymmärränhän sen, että ilman arvostusta ja rakkautta kaikkea ympäröivää kohtaan olen hukassa. Kuljen väärään suuntaan vaikka tiedän oikean tien. Miksi? Miksi taistelen itseäni vastaan?

Pysähdyn. Otan haparoivan askeleen oikeaan suuntaan.

Mitä rakkaus tekisi?

Ajattelen rakkauden kautta. Olen rakkaus. Rakastan maailmaani. Rakastan läheisiäni. Rakastan itseäni. Rakennan maailmastani rakkauden planeetan. Askel askeleelta.

Tule sinäkin mukaan <3

maanantai 15. marraskuuta 2010

Ongelmat

Viime ajat olen pyöriskellyt ongemieni keskellä.

Nii-in, kyllä ne ongelmat sieltä tupsahtelevat esiin , kun on aika... Samat ongelmat ovat olleet kyllä esillä vuosia, mutta niiden erilainen käsittely on tuonut enemmän ongelmia vastaan.

Olen ottanut erään asian käsittelyyn ja ajatellut ratkaisevan sen sillä tavoin, kuin olen pitkään halunnut ja toivonut. Olen luullut tietäväni, kuinka siitä ongelmasta päästään. Mutta sitten huomasinkin, että sen ongelman sisällä on paljon paljon muita ongelmia. Kuin ketjureaktio... Tai hämähäkinseitti. Kun yhden säikeen irroittaa, se ei tarkoitakaan sitä että saa koko seitin purettua, vaan seitti voi olla solmussa edelleen. On taas käytävä uuden säikeen kimppuun.

Olen uskonut asian olevan yksinkertainen: kun olen päässyt tästä asiasta/elämäntilanteesta/suhteesta/ongelmasta eteenpäin, elämäni muuttaa suuntaa ja elän onnellista elämää. Mutta. Ei se niin mene. Asiat on käytävä läpi juurta jaksaen, että ne voi jättää taakseen. Tai sitten elettävä niiden kanssa, mutta tiedostaen ja ymmärtäen enemmän. Tietäen kuinka se seitti puretaan, välttämättä sitä kuitenkaan purkamatta.

Tämä blogikin on elellyt hiljaiseloaan, kun olen käynyt itseni ja ongelmieni kimppuun. Eilen kuitenkin sain ensimmäisen säikeen irroitettua ja yritän jatkaa matkaa muiden säikeiden parissa. Ensin avata näitä asioita itselleni ja sitten ehkä koota ne palaset yhteen. Aika näyttää. Tulen kuitenkin takaisin, nyt on vain aika katsoa sisäänpäin, että voin antaa jotain myös ulos.

Rakkaudella,
Satu

maanantai 18. lokakuuta 2010

itse

En pidä puhumisesta, on helpompi tuoda asiansa esille kirjallisesti. Toisinaan huomaan kuitenkin sopivan tilanteen tultua puhuvani tunteella aiheesta joka on minulle läheinen. Silloin haluan ehdottomasti tuoda asiani esille kuulijalle. Ehkä liiankin voimakkaasti. Asiat joista voisin keskustella ja keskustella ovat tässä blogissanikin esille tuomat asiat; henkinen kasvu, suhtautuminen elämään, oikea ravinto ja elämän tarkoitus. Näihin asioihin en kyllästy. Kun aletaan keskustelemaan päivän säästä tai naapurin ongelmista, olen onneton keskustelija.

Huomaan, että jotkut ihmiset vaivaantuvat seurastani, kun en osaa harrastaa small talkia. Huomaan itsekin välillä vaivaantuvani siitä. Aika usein ymmärrän päästää tunteesta irti, kun tiedostan sen tarpeettomuuden. Toki voin läheisteni kanssa puhua pitkäänkin "turhista" asiaoista, mutta vieraammalle henkilölle puhuminen on minusta tarpeetonta ellei sen takana ole syvempää. Kuulostaa ehkä itsekkäältä, mutta koen sen toisin. Viljelen hymyjä ja ystävällisiä sanoja monille, jutusteluun en vain näe tarvetta. Toki kuuntelen ja pyrin auttamaan, jos minua lähestytään. Ja onkin todella antoisaa, kun huomaa, että voi toisella antaa jotain vaikka sillä hymyllä tai ystävällisellä sanalla. Ainoastaan tyhjät sanat ovat turhuutta. Miksi täyttää hiljaisuutta? Hiljaisuus antaa paljon enemmän kuin tyhjät puheet.

Löysin tänään sisältä itsestäni puhtaan ja aidon olennon. Tässä olennossa ei ollut mitään negatiivista, ei mitään väärää. Se oli täydellinen, täydellistä rakkautta ja valoa. Kun kuorin egoni, mieleni ja fyysisen kehoni aidon itseni ympäriltä, huomasin alla olevan kauneuden. Tämä täydellisyys löytyy meistä jokaisesta. Mikä ihana totuus! Tätä on vaikea pukea sanoiksi... Olin meditaatioillassa ja työstimme kehon symmetriaa. Tämän meditaation aikana pääsin tapaamaan omaa täydellisyyttäni, omaa jumaluuttani. Näin uskon. Koska tiedän, mitä voin saavuttaa, kun pidän katseeni oikeassa suunnassa, on eteenpäin kulkeminen taas asteen helpompaa. Vaikka matka on pitkä, voin sen kulkua jouduttaa. En yksinkertaisesti halua enään tähän ihmiskehoon painimaan samojen ongelmien kanssa vuodesta, vuosisadasta ja vuosituhannesta toiseen. Haluan jo tästä kehosta pois. Ainut keino tähän pyrkimykseen on itsensä työstäminen. Työstää ongelmat yksi kerrallaan läpi. Hyväksyä se tosiasia, että ongelmiaan ei pääse pakoon, kaikki on käytävä läpi.

satu

sunnuntai 17. lokakuuta 2010

Kannabis lääkkeenä ja jopa syövän parantajana?

Valon veljeskuntaa kanavoinut Edna G. Frankel (www.beyondreiki.com)
Elokuu 2010
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine

Rakkaat ystävät, tervehdys Valon veljeskunnalta. Liitymme taas kerran
seuraanne, kun suhauttelette kohti jännittävintä tulevaisuutta, mitä
ihmiskunta on koskaan nähnyt! Vuosituhannen muutoksen viime vuodet
menevät ohi nopeassa draaman, melun ja liikkeen utuisuudessa. Paras
neuvomme teille tässä lukemisenne hetkessä on: hidastakaa! Ottakaa
rauhallisesti. Jos meillä olisi tunnuslaulu, se olisi acappella-laulu
nimeltään "Dont't Worry, Be Happy!" (= älä huolehdi, ole
onnellinen), jonka on tehnyt ?

Henkinen reseptimme teille on kuunnella tätä laulua ainakin kerran
päivässä ja myös laulaa ja tanssia sitä! Antakaa palaa, yllytämme
teitä olemaan hulluja! Jos tämä osoittautuu vaikeaksi teille,
pyytäkää jotain lasta auttamaan. (Naureskelua, miten upea perinne
aloitettavaksi kotonanne!) Eksyminen leikkihetkeen voi olla suora linja
korkeampaan viisauteen. Olkaa lapsen kaltaisia astuaksenne taivasten
valtakuntaan! Lapsellinen heittäytyminen voi yhdistää teidät
suoraan oikeaan aivopuoliskoonne ja sieltä auraanne, mikä on
energiayhteytenne korkeampaan itseenne ja kaikkeen muuhun. Kyllä,
menkää leikkimään, lapset, ja löytäkää suurimmat vahvuutenne ja
lahjanne matkan varrella.

Aluksi haluaisimme korjata modernin myytin, joka on alkanut levitä
nimestä "Valkoinen veljeskunta". Tämä ei tietenkään ole
ensimmäinen kerta, kun tätä nimeä ovat alentaneet ihmiset, jotka
vainoavat toisia ihmisiä jonkin uskomansa ennakkoasenteen nimissä.
Meistä on hyvin huvittavaa tulla syytetyksi sekaantumisesta ihmisten
draamaan tai muusta osallistumisesta johonkin fyysiseen
kumouksellisuuteen. Meitä on syytetty perättömällä huhulla
liitosta Illuminatin kanssa, mikä on vain juoni valon himmentämiseksi
kauniin planeettanne ympärillä. Teille on pakkosyötetty valheita niin
monin tavoin ja monilla tasoilla, että teidän kuuluu herätä
näkemään, mitä todellisuudessa tapahtuu! Auttamaan tietoisuutenne
laajenemista annamme teille tämän lainauksen:

"Ehdollistunut mieli reagoi sanomalla: "En aio katsoa tätä
todistetta. Sivuutan sen, koska se on niin erilainen." Tämä
ehdollistunut mieli on uskomattoman vangittu, kun taas ajattelu on
vapaata." (Lainaus David Ickeltä "Käärmerodusta"
youtube.com) http://www.davidicke.com

Pitäkää tämä sitaatti mielessä, kun luette tätä artikkelia,
koska kaikki mitä luulette tietävänne kannabiksesta, oli erinomaista
aivopesua koko maan saamiseksi uskomaan, että kannabis on paha huume,
mikä johtaa nuorisonne väärälle polulle.

Tässä tekstissä haluaisimme keskittyä "lääkinnällisen
marihuanan" kasvavaan hyväksymiseen. Amerikassa on käytetty
miljoonia dollareita herjaamaan kannabista ja kriminalisoimaan se -
enemmän kuin on käytetty syöpätutkimukseen. Neljäkymmentä vuotta
USA:n hallitus on peitellyt totuutta: kannabiksella on monia, monia
FTMS (fyysinen, tunne, mentaalinen, henkinen) -parannushyötyjä. Ja
hyvin harvoja, jos mitään, vaarallisia sivuvaikutuksia. Niille jotka
uskovat sokeasti kaiken, mitä heille kerrotaan, kannabiksesta tuli
vain yksi risu heidän rajoittuneiden uskomustensa kokkoon. Tiedämme,
että on vaikeaa pysyä objektiivisena, kun ulkoiset voimat
vääntävät näkökulmaanne suuntaan tai toiseen. Tulee vaikeammaksi
pysyä objektiivisena, kun teillä ei ole riittävästi informaatiota
tai kun teille syötetään väärää informaatiota.

Silloin kun istuudutte kokoamaan palapeliä tietämättä, miltä
lopullinen kuva näyttää, te ette voi arvioida, onko teillä kaikki
palat tai kaikki oikeat palat. Teillä ei ole aavistustakaan
lopputuloksesta. Maalataksenne koko kuvan siitä, miltä
nykytodellisuutenne näyttää, teidän on tiedettävä, mitä
kysymyksiä esittää! "Circle of Grace" -työssä annamme 12
kysymyksen luettelon esitettäväksi parannussessiossa, mikä auttaa
yhteistyötämme ja nopeuttaa matkaanne kohti parantumistanne ja
tasapainottumistanne maan lisätessä energioitaan. Samalla tavalla
esitimme kysymyksiä kanavamme tutkittavaksi, selkeän ja yhtenäisen
kuvan kokoamiseksi FTMH-todellisuusrakenteenne kerroksista.
Ensimmäinen kysymys: mitä ovat lääkinnällisen kannabiksen hyvät
ja huonot puolet?

Tämä aihe on ollut uutisissa useita vuosia, kun liitovaltion lain
toimeenpanijat taistelevat osavaltion vastaavien kanssa Amerikassa.
Tämä kamppailu paikasta, verotuksesta ja muista aiheeseen
liittymättömistä poliittisista kysymyksistä kuohuttaa esiin
eettisiä, moraalisia ja lainopillisia oikeuskysymyksiä. Tämä
ryöstää ihmisiltä täysin avun, mitä he tarvitsevat - taas yksi
tapa, jolla teiltä otetaan pois henkilökohtaisia oikeuksia. Suuremman
kuvan ymmärtämiseksi tai näkemiseksi on astuttava taaksepäin ja
tarkasteleva historiaa. Jätämme erottelevan mielenne
päätettäväksi, mikä kuulostaa todelta teistä.

Ennen kuin aloitamme, haluaisimme korjata yleisen väärän oletuksen:
hamppu ja kannabis ovat serkkuja samassa kasvilajissa, mutta ne ovat
kaksi eri kasvia! Ne eivät edes näytä samalta. Hamppukasvissa on
päävarsi, josta lehdet kasvavat. Hamppu ei tuota kannabisnuppuja ja
tutkimus osoittaa, että hamppu sisältää alle 0.3% THC:tä (=
tetrahydrokannabinoli). Kuitenkin hamppuöljyssä on tulehdusta
poistavia ominaisuuksia, joita ei pitäisi sivuuttaa. Kannabis mikä
tunnetaan marihuanana, sisältää 6-25% THC:tä. Kannabis kasvaa oksia
päävarresta ja sitten oksista lehtiä, joiden päähän tulee nuppuja.
Toisaalta hamppu tuottaa siemenkotia, jotka ovat täynnä planeetan
ravinteikkaimpia siemeniä! Historia näyttää teille, että kaikki
kansat tunsivat kerran kummankin kasvin ja käyttivät niitä eri
tarkoituksiin. Tällä hetkellä Amerikka on ainoa maailman maa, joka
kieltää sekä hampun että kannabiksen kasvattamisen.

Ensin haluaisimme muodostaa tarkastelumme rajat. Emme keskity siihen
kapeaan väestösegmenttiin, joka on jäänyt kiinni riippuvuuksiin -
liikakäyttö tai väärinkäyttö ovat eri asia. (Hyvä uutinen -
naureskelua - Lindsley Lohan on ulkona vankilasta ja
vieroitushoidossa!) Käyttäessä matalina määrinä useita kertoja
päivässä ihmiset voivat saada valtavaa kivun lievitystä
kannabiksesta moniin eri tiloihin. Miksi? Koska luominen toimii näin:
jokaista maapallon sairautta varten kasvaa vastalääke jossain. Vielä
parempaa, kannabis on "terveystonikki", joka parantaa kaikkien
sisäisten järjestelmienne toimintaa. Ja asioiden helpottamiseksi
kannabiksen suunniteltiin kasvavan kuin rikkaruoho!

Melkein 3000 vuotta sitten kiinalaiset käyttivät kannabista teenä
hoitamaan malariaa, kihtiä, reumatismia ja monia muita sairauksia.
Muinaiset egyptiläiset käyttivät kannabista sairauteen ja stressiin.
Intiassa kannabista käytettiin lääketieteelliseen ja tunnepuolen
tasapainottomuuteen ja lievittämään synnytyskipuja. Muinaiset
kreikkalaiset käyttivät kannabista lääkityksenä ihmisille,
hevosille ja lemmikeille. Alkuperäiset amerikkalaiset - Hopit ja Mayat
- ja melkein kaikki alkuperäisrodut käyttivät kannabista
lääkintäyrttinä ja myös uskonnollisena työkaluna. Luonnon
hyödyllisten kasvien runsaudensarvessa kannabiksella on pitkä
luettelo positiivisia ominaisuuksia eikä mitään tunnettuja
sivuvaikutuksia.

1800-luvulle saakka kannabista käytettiin lääkkeenä ympäri
maailmaa ja se oli kivun lievityksessä ensimmäisellä sijalla ennen
aspiriinin keksimistä. Kannabista käytettiin myös hoitamaan
migreeniä, masennusta, unettomuutta, pahoinvointia ja
lihasjännitystä. Sen havaittiin olevan diureetti (tasapainottaa kehon
vesitasoa), antiemeettinen (lopettaa oksentamisen), antiepileptinen
(lopettaa kohtauksen), anti-inflammatorinen (vähentää turvotusta),
analgesinen (vähentää kipua) ja antipyreettinen (vähentää
kuumetta). (Wikipedia.com Medical Cannabis s. 8)

Amerikan siirtomaissa hamppu oli puuvillan jälkeen toiseksi suurin
viljelykasvi. Vaateita, köyttä, paperia, polttoainetta, öljyä ja
siementuotteita - hamppukasvista käytettiin jokainen osa. Kyllä,
Amerikan perustuslaki kirjoitettiin hamppupaperille, mikä on paljon
kestävämpää kuin tämän päivän puumassapaperi. Hamppu kasvaa
paljon nopeammin kuin puut ja se voisi pelastaa suurelta osin
planeettanne metsien hävittämisen. Vielä parempaa, hampputuotteet
ovat biologisesti hajoavia, toisin kuin tämän päivän muovituotteet.
Mitä siis tapahtui historiassa, että näistä hyvin hyödyllisistä
kasveista tehtiin laittomia USA:ssa?

Tunnette vanhan tarinan Illuminatista, joka on vuosisatojen ajan
pyörittänyt salaa maailmaanne. He päättävät, mitä tapahtuu tai
mitä ei tapahdu sodassa, politiikassa, taloudessa, biokemiallisessa
kontrolloinnissa eli kaikissa ulkoisen maailmanne tapahtumissa. Tässä
on hyvät raamit palapeliinne, rakkaat ystävät. Vuoden 1937
Marihuanaverosäädöksessä USA kielsi kannabiksen ja hampun ja teki
niiden kasvattamisesta laitonta. Miksi? No, Rothschildeillä oli
miljoonia dollareita investoituna puualueisiin ja hamppu uhkasi heidän
voittojaan. Tästä syystä olette edelleen tähän päivään saakka
rakentaneet taloja puusta.

Suurella lääketeollisuudella oli paljon menetettävä, mikä vuoksi
teitä käsketään tänä päivänä ottamaan synteettisiä
pillereitä luonnon vaihtoehtojen sijasta. Myös suurella
öljyteollisuudella oli valituksensa, koska hamppuöljy kilpaili monien
öljytuotteiden kanssa. Hamppuöljyä voidaan kaataa suoraan
dieselmoottoriin! Toinen esimerkki, vaseliini ja kaikki sen muunnelmat
ovat öljypohjaisia tuotteita - ettekö laittaisi lapsenne herkälle
iholle mieluummin kasvipohjaista voidetta? Myös muoviteollisuus olisi
voinut mennä eri suuntaan, sillä hampusta tehtävä muovi on
biohajoavaa. Sen sijaan miljardit ja miljardit muovipullot tukkivat
kaatopaikkojanne. Nuo pullot kestävät taatusti pidempään kuin te ja
lapsenne! Alatteko nähdä suuremman kuvan, rakkaat ystävät?

1970-luvun alussa kannabiksen havaittiin alentavan silmän sisäistä
painetta ja siitä tuli hoitokeino glaukoomaan. Vaikka se oli edelleen
laitonta, hallitus pyysi NIH:a (kansallinen terveyslaitos) valvomaan
tutkimusta, jonka tarkoituksena oli havaita, miten vahingollista
kannabis oli ihmisen immuunijärjestelmälle. Virginian lääketieteen
collegen tutkimus ei havainnut mitään haittoja millään tasolla
testaamiseen käytetyillä hiirillä, jotka olivat täynnä
syöpäsoluja. Sen sijaan havaittiin, että "THC hidasti
kolmenlaisen syövän kasvua hiirissä: keuhkosyöpä, rintasyöpä ja
viruksen aiheuttama leukemia". Arvioitiin, että THC jatkoi
hiirien elinaikaa 36%:lla kontrolliryhmään verrattuna. (Raymond
Cushing: Pössyttely kutistaa kasvaimia - Hallitus tiesi vuonna 1974)

Sitten presidentti Gerald Ford lopetti kannabiksen julkisen tutkimisen
ja määräsi DEA:n (lääkintähallinto) takavarikoimaan kaiken
materiaalin Virginian tutkimuksesta ja kaikista muista riippumattomista
tutkimuksista ympäri maata. Sillä välin "huumeiden vastaisella
sodalla" oli uusi/vanha mainoslapsi, marihuana, joka oli tähtenä
"Marisätkähulluuden" uusintaversiossa. Tähän päivään
mennessä USA:n hallitus on käyttänyt enemmän miljoonia kuviteltujen
valheiden levittämiseen kannabiksesta kuin syöpätutkimukseen. Mitä
se kertoo teille? Ei haluta parantaa syöpää, se on liian
kannattavaa. Hoidot joita nykylääketieteenne tarjoaa teille, ovat
myrkkyä, kuten jo tiedätte. On ironista, että lääkärit tarjoavat
nyt kannabista syöpäpotilaille lievittämään sytostaattihoidon ja
sädehoidon huonoja vaikutuksia. Tämä lainaus summaa sen parhaiten:

"Miljoonat ihmiset ovat kärsineet kammottavan kuoleman. Monissa
tapauksissa perheet ovat kuluttaneet säästönsä vaarallisiin,
myrkyllisiin ja kalliisiin lääkkeisiin. Nyt vasta alamme käsittää,
että samalla kun marihuana ei ole tappanut ketään, sen kieltäminen
on tappanut miljoonia." (
www.gsalternative.com/2010/05/cannabinoidskillcancer)

Yhtään kuolemaa ei ole raportoitu kannabiksen nielemisestä.
Keuhkosyöpää tai "ruskeiden keuhkojen syndroomaa" ei ole
löydetty ihmisistä, jotka polttavat vain kannabista. Porttihuume?
Vain jos henkilö on ennalta johdotettu riippuvuusoppitunteihin. Jos
on, mikä tahansa avaa tuon oven, on se sitten nikotiini (paljon
pahempi riippuvuuden aiheuttaja, mutta laillinen) tai alkoholi (pitkä
luettelo haitallisia sivuvaikutuksia, mutta myös laillinen). Kovimmat
huumeiden käyttäjät kertovat teille, että he pitävät kannabista
varalla, jos jokin muu muuttuu huonoksi. Miksi? Kannabis saa olon
tuntumaan paremmalta!

Takaisin historiaan. DEA lopetti vuoden 1974 Virginian tutkimuksen
eikä ole sallinut mitään uutta julkista tutkimusta. Miksi?
Seurataanpa rahaa …

"Vuonna 1976 silloinen presidentti Ford lopetti kaikki julkiset
kannabistutkimukset ja antoi tutkimisen yksinoikeuden lääkefirmoille,
joiden tehtäväksi tuli kehittää THC:n synteettinen muoto, joka
antaisi kaikki lääkinnälliset hyödyt ilman
"huumausta"." (Lainaus/Raymond Cushing: Pössyttely
kutistaa kasvaimia - Hallitus tiesi vuonna 1974)

Helmikuussa 2000 tohtori Manuel Guzman ja hänen tutkijansa havaitsivat
Madridissa, Espanjassa, että THC jota annettiin syöpää kantaville
rotille, sai kasvaimen kutistumaan. THC myös katkaisee kasvainten
verensaannin, mikä vähentää syöpää lisää. Kontrolliryhmänä
terveille rotille annettiin korkeina annoksina THC:tä viikon ajan.
Jälkitutkimuksessa ei ilmennyt mitään biokemiallisia tai
neurologisia haittoja! Lukuun ottamatta UPI:n lyhyttä artikkelia, joka
tuli ja meni 29.2.2000, tämä monumentaalinen uutinen kiellettiin
Amerikassa. Tähän päivään saakka medianne ei ole sallittu
koskettaa tätä aihetta. Marijuananews.comin toimittaja Richard Cowan
teki seuraavan toteamuksen:

"… on todella massiivisia todisteita siitä, (
http://safeaccess.ca/research//cancer.htm) että lääkinnällisen
kannabiksen nujertaminen edustaa suurinta vapaan yhteiskunnan
laitosten, lääketieteen, journalismin, tieteen ja perusarvojemme
epäonnistumista."

USA:n hallitus kätki uutiset, että kannabis oli edullista
terveydelle, ja sen sijaan julisti "huumeiden vastaisen
sodan", mikä on kestänyt 40 vuotta. Vielä pahempaa, se niputti
hampun yhteen kannabiksen kanssa ja kielsi teiltä toisen rikkaimmista
resursseista, jonka ihminen tuntee. Tämän tiedeosuuden lopetukseksi
annamme teille vain otsikon tämän aamun uutisista:

"Syövän massiivinen taloudellinen taakka on maailmanlaajuisesti
lähes 3 miljardia dollaria vuodessa."
(Medicalnewstoday.com/17.8.10)

Meidän on hyvin surullista katsella sitä kaikkea tarpeetonta
kärsimystä, minkä kohteena ihmiset ovat ahneiden hallitustensa
toimesta. Muistakaa, että kyse on vain pimeyden valaisemisesta
lisää. Muutama seuraava vuosi voimistaa tätä prosessia, joten olkaa
kärsivällisiä itsenne ja ympärillänne olevien osalta. Toivomme
keventävämme taakkaanne vähän ja valaisevan näkökulmaanne
kannabiksen energiavaikutuksista, mitkä teistä saattavat olla
yllättäviä.

http://kannabisuutiset.wordpress.com/2009/05/05/kannabis-ja-aivot/

Muistatteko ensimmäiset Kirlian-kuvat ihmisaivoista? Kirlian-kuvaus
oli ensimmäinen menetelmä ihmisauran kuvaamiseen ja se näytti
ihmisen energiakehon kirkkaat värit. Mutta värien näkeminen ja
niiden merkityksen ymmärtäminen ovat kaksi eri asiaa. Toinen
kuvasetti oli normaaliaivoista, jossa myriadit siniset, vihreät ja
keltaiset pyörivät, ja toinen kuva oli kannabiksen
vaikutuksenalaisista aivoista. Se näytti kummankin aivopuoliskon
kirkkaanpunaisena. Tietysti USA:n hallituksen tuputtaman vääristyneen
näkökulman mukaan tämä kuva tulkittiin niin, että kun on
kannabishumalassa, "energiavuotoa" tapahtuu aivoissa, mikä
saa ihmiset väsymään, alentaa heidän älykkyysosamääräänsä ja
tekee heistä laiskoja ja hyödyttömiä.

Pitäkää mielessä, ettemme keskity nyt kannabiksen
virkistyskäyttöön, mitä kuvataan yllä. Todellisuudessa kyseinen
kuva voidaan tulkita toisin:

Kannabis laajentaa tietoisuutta pelkästä vasemmasta aivopuoliskosta
kumpaankin aivopuoliskoon. Aiemmassa tekstissä selitimme, että vasen
aivopuolisko yhdistää teidät fyysiseen kehoon, kun taas oikea
aivopuolisko yhdistää auraan. Tähän saakka useimmat ihmiset ovat
eläneet ja toimineet vasemman aivopuoliskon kautta, kun taas yhteys
oikeaan on pysynyt tietoiselta mieleltä piilossa. Kannabis aktivoi
kumpaakin aivopuoliskoa ja tasapainottaa ja yhdistää koko olemuksen.
Näin toimitte muutoksen jälkeen! Kannabis yhdistää teidät taas
auraan, saa asiat hidastumaan sekä tuo luovuutta ja mielikuvitusta,
joihin pääsyn olette unohtaneet. Kannabis rentouttaa lihaksianne ja
sallii meridiaanien vapauttaa sisäistä painetta ja huudella sitä
ulos. Kyllä, se on sekä energeettinen että fyysinen piristysruiske!

Olemme selittäneet aiemmassa "Circle of Grace" -tekstissä,
että hermojärjestelmänne energeettinen osuus, meridiaanit, on
kudottuna fyysiseen ytimeenne ja laajentuu siitä ulospäin. Kun
lihaksenne ovat tiukat (tarkistakaa leukanne nähdäksenne, puretteko
hampaitanne yhteen!), ne puristavat meridiaaneja, jotka ovat upotettuna
lihaanne, ja tämä estää kehoa huuhtomasta luonnostaan ulos painetta
nukkuessanne. Tuo yöllinen puhdistumisjakso on Circle of Grace!

Yksinkertaisesti ilmaistuna, silloin kun nukahdatte ja leukanne on
auki, keho vapauttaa äskettäin hermojärjestelmäänne
kerääntynyttä painetta ja huuhtoo sen pois - alas raajoja pitkin ja
ulos kämmenistä ja jalkateristä. Siunatkaa kuolaa tyynyllänne -
olette paljon onnekkaampi kuin ne, jotka tiedostamatta purevat yhteen
hampaitaan yöllä. Elimistönne työntää ulos painetta hitaina ja
systemaattisina aaltoina hengityksenne tahdissa. Sillä välin
energeettinen chakrajärjestelmänne imee uutta ja puhdasta energiaa
kruunuchakraan ja kaikkiin chakroihin, jotka toimivat normaalisti
suljetussa kierrossaan myötäpäivään.

Ymmärrättekö nyt, miksi neuvomme teitä hidastamaan, ottamaan
rennosti ja lepäämään, silloin kun tunnette tarvetta? Tämä teksti
kanavoitiin elokuussa 2010, vain kaksi ja puoli vuotta ennen 21.12.12.
Ajan nopeutumisesta ja sen seurauksena olevasta maailmanlaajuisesta
kaaoksesta on tulossa ilmeistä kaikille. "Circle of Grace"
-aineistossa tavoitteemme oli opettaa teille, miten energeettiset
kerroksenne (tunne, mentaali ja henki) liittyvät fyysiseen ytimeenne.
Näytimme teille, miten puhdistaa ja tasapainottaa kaikki
FTMH-kerroksenne, miten selvittää tukokset ja miten yhdistyä kehonne
luonnolliseen puhdistusjärjestelmään sen aktivoimiseksi aina
tuntiessanne tarvetta.

Lääketieteenne hyötyisi suuresti sen tutkimisesta, miten keho
tasapainottaa luonnostaan itsensä. Työskentelemällä kehon
luonnollisten järjestelmien kanssa hoitomenetelmienne teho
lisääntyisi ja komplikaatiot vähenisivät kovasti. Miksi näin ei
ole vielä tapahtunut? Koska länsimaisissa kulttuureissa luonnollisia
ja holistisia prosesseja ympäröi voimakas negatiivinen ennakkoasenne.
Nivotaan tähän yhteyteen myös sanat vaihtoehtoinen, energeettinen
sekä New Age ja itämaiset käytännöt. Koko länsimainen
uutismedianne on asennoitunut pilkkaamaan kaikkea paitsi tämän
päivän lääketieteellisesti hyväksyttyjä standardikäytäntöjä.
Tämä on, rakkaat ystävät, ehdollistuneen mielen vankila.

Ymmärtäkää, ettemme katso "suvaitse" terveiden ihmisten
säännöllistä kannabiksen käyttöä. Tilapäisenä stressin
vähentäjänä kannabis on vähiten haitallinen vaihtoehtonne. Te
joilla on edessänne lääkinnällisiä päätöksiä, konsultoikaa
lääkäriänne - älkää heittäkö pois lääkkeitänne tuosta vain!
Kaikki tiede on käymässä läpi merkittäviä muutoksia, kun
pääsette lähemmäs ei-fyysisiä ulottuvuuksia. Rakkaat ystävät,
pian tapaamme taas ja kunnioitamme saavutuksianne suurimassa
aikakausien vaihdoksessa, mitä ihmiskunta on koskaan nähnyt.

Olemme kaikessa rakkaudessa Valon veljeskunta.

-----------

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa,
lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman
elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio
omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan
sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai
pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

maanantai 11. lokakuuta 2010

2,5D tyyppi :)


Rakkaan tyttäreni sanoin: "meidän 2,5D olento" Kuulemma siirtyy seuraavassa elämässä 3D todellisuuteen. Omaa jo nyt niin ihmisen elkeitä, että äippä on samoilla linjoilla tyttären kanssa ;)

sunnuntai 10. lokakuuta 2010

Elämän pienet suuret asiat



Olin eilen lähiöpubissa laulamassa karaokea... hih :) Paluu "entiseen" elämään. Aamulla tunsin hyppäyksestä huonoa omaatuntoa... Kuinka olisin jaksanut päivän aikana tehdä vaikka mitä hyödyllisiä asioita, kun en olisi valvonut pitkään ja juonut muutamaa siideriä. Ihan nolottaa... Mutta toisaalta nuo hetket näyttävät hyvin, miten antoisampaa elämä on kun kunniottaa kehoaan ja mieltään sekä niiden tarpeita. Olisinhan voinut toteuttaa illan toisinkin. Käynyt laulelemassa ja juonut vettä illan aikana, palaten sitten ajoissa nukkumaan.

Päivän aikana sitten listasin mielessäni asioita, joista haluan pitää kiinni. En halua antautua sellaisten asioiden pariin enää, jotka eivät anna minulle mitään vaan päin vastoin tuntuvat imevän energian. En tarkoita tässä mitään raittiuslupausta tai sitä etten enää astu jalallani baariin, vaan sitä, että kuuntelen itseäni. Haluanko todella sitä mitä olen tekemässä? Vai teenkö asian vaikka vain sen vuoksi, että en ole nähnyt ystävääni aikoihin ja en halua kieltäytyä kutsusta sen vuoksi. Asiat voi kuitenkin toteuttaa monella tapaa.

Toinen tärkeä asia on ruoka. Olen syönyt edelleen paljon kasviksia, hedelmiä, pähkinöitä ja siemeniä ja välttänyt perunaa,riisiä, vehnää jne, mutta olen ahminut järkyttäviä määriä tavallista suklaata ja leipääkin aika usein. Tämä muuttuu nyt! Haluan itselleni parempaa. Haluan luoda paremman olon itselleni. Tuo sokerin ja rasvan määrä tukkii kyllä sekä kehon että mielen aika huolella!

Hiljaisuus.... Se on todella tärkeä asia minulle, ilman hiljaisuuden tuomaa rauhaa muutun levottomaksi. Varaan jokaisesta päivästä suuremman lohkareen hiljaisuudelle ja itselleni. Näin voin jakaa tuota rauhaa myös läheisille. Sytytän kynttilöitä tuomaan tunnelmaa kotiimme ja olen. Ja meditoin. Ja nautin.

Tiedän että nämä pienet asiat vaikuttavat suuresti elämääni. Välillä on vain niin helppoa käpertyä itseensä ja unohtaa kokonaisuus. Vaikka siitä seuraa vain vaikeuksia... Jospa yksi oppiläksy olisi nyt opittu.. ehkä ;)

Kävin tänään leffassa katsomassa Eat pray love - omaa tietä etsimässä -leffan. Sopi elämäntilanteeseni aivan loistavasti. Sain tirauttettua ainakin neljät pudistavat itkut leffan aikana. Taisin olla loistavaa leffaseuraa... ;)

maanantai 4. lokakuuta 2010

Minä...uusi alku...



Haluan olla avoin ja jakaa ihmisille osan itsestäni. Olemmehan yhtä. Paljastan kasvoni nimelläni ja toivon, että se paljastaminen tuo teitä lähemmäs minua, minua lähemmäs teitä ja minua itseä lähemmäs todellista minääni. Miksi meillä olisi salattavaa? Mitä haluan salata muilta ja itseltäni. Todennäköisesti syy siihen, että olen halunnut pysyä suhteellisen anonyyminä, johtuu pelosta. Pelkään ihmisten arvostelua, kyseenalaistamista ynnä muuta. Ja kuitenkaan mikä voisi olla epäolennaisempaa. Olenhan tullut kasvamaan. Nämä pelot ja niiden käsittely tuo minua askel askeleelta lähemmäksi itseäni ja itseoivallusta. Käsitelläkseni omia tuntojani, omia pelkojani, omaa tunnetta siitä, että olen vajavainen, tuon itseni esiin. Tämän kirjoittaessani, myös egoni tuntuu silti osittain nauttivan tästä uudesta tilanteesta. Eli uskon, että myös egolla on tässä sormet pelissä... Tiedättehän, se odottaa arvostusta, kunniaakin ehkä rohkeudesta. No, antaa olla vain, whatever! Luulen silti, että tämä tapa on minulle oikea juuri nyt.

Olen 31 v. Asun Lahdessa. Naimisissa, mutta parisuhde "kriisissä". Kaksi lasta, tyttö 13-vuotias, poika 3-vuotias. Kunnioituksesta lapsiani ja puolisoani kohtaan, en juurikaan puhu heistä, mutta elämääni haluan muuten jakaa kanssanne. Rehellisesti tuoda tuntojani esiin. Olen projektipäällikkö, toistaiseksi... Työssäni pyörittelen lukuja ja papereita, vaikka elämä on ihan jotain muuta! Aion jatkaa kuitenkin eteenpäin ja olenkin ilmoittanut töissä jättäytyväni pois kun määräaikainen pesti huhtikuussa 2011 päättyy. Mitä sitten haluan tehdä? Haluan tehdä työkseni asioita, joita voin sydämestäni tehdä. Se liittyy ihmisten auttamiseen; energiahoitojen tekemiseen, ehkä kiinalaiseen lääketieteeseen. Tai sitten asioihin jotka muutoin ovat lähellä sydäntäni: luonnonkosmetiikkaan, luonnonmukaiseen ruokaan ja muutoinkin maanläheiseen elämään. Mitä se sitten tarkalleen on, aika näyttää! Luotan siihen (vaikka välillä tekeekin tiukkaa pysyä luottavaisena), että maailmankaikkeus näyttää oikeat polut kun pidän suunnasta vain kiinni. Maailmankaikkeudella on varmasti varalleni upeat suunnitelmat, jos uskallan lähteä leikkiin mukaan... Niin kuin jokaisella muullakin.

Lupaan tästä eteenpäin jakaa rehellisesti tuntojani ja kokemuksiani, enkä piiloutua mukavuusalueelle... Näin tämä maailma pyörii. Tämä ajatus oli minulla aamulla herätessäni ja niimpä vain "sattumalta" sain vahvistusta asiaan avatessani koneen ja luettuani Quinoaa! -blogista Heidin postauksen.

lauantai 2. lokakuuta 2010

Kiitollisuus ja rakkaus

Aaaah, mikä ihanuus... Mikä olotila, mikä tunne ja ymmärrys myllertää... Kiitollisuus on ympärilläni, sisälläni, ulkopuolellani. Minussa itsessäni ja kaikessa. Energia virtaa, kun en sulje mieleni ongelmia sisälleni vaan annan ajatuksieni, tunteideni leijua yli, ali ja ympäri tietoisuuteni. En kiinnity niihin, vaan olen osana kaikkea. Ymmärrän kaiken kokemani tarpeellisuuden. Livun läpi ajatusten ja mielenliikkeiden. Haluan kokea kaiken. Myös eteeni tulevat haastavat asiat. Ne ovat osa polkua joka auttaa minua eteenpäin. Ymmärryksen saavuttamiseksi olen asettanut itselleni erilaisia nousuja ja laskuja. Tasainen tie tuskin vie kohti tietoisuuden kohoamista...

Tähän tunteeseen pääsin taas tänään kiinni. Kiitos siitä kuuluu universumille, joka toi taas oikealle hetkellä eteeni asian, joka auttoi minua näkemään tämän 3d maailman läpi upeampaan maailmankaikkeuteen.

torstai 23. syyskuuta 2010

Elämä vie...

Elämä vie eteenpäin... Vai viekö? Voiko elämässämme tapahtuvat asiat viedä meitä myös taaksepäin? Tai vaivatko tapahtumat kiinnittää meidät paikoilleen?

Jokaisen elämässä tapahtuu niin surullisia kuin iloisiakin asioita. Jotkin tapahtumat meinaavat musertaa, eikä siitä tunteesta ole helppo pyristellä irti. Yleensä muserrus tapahtuu silloin, kun siitä epätoivosta ei edes halua päästää irti.

Otetaanpa rankka esimerkki. Olet menettäny tärkeän ihmisin. Suret tapahtunutta luonnollisesti. Olosi on saamaton ja voimaton. Kun olet surullinen, et voi työskennellä täysipainoisesti, et voi olla ystäviesi seurassa oma itsesi. Tätä tunnetta jatkuu ja jatkuu. HALUAT surra asiaa koska siihen on sinulla oikeus. ET HALUA päästää tästä tunteestasi irti. Sinulla on oikeus olla alakuloinen ja epätoivoinen. Et voi tuoda elämääsi iloisia asioita, koska sinä olet se suru, olet muuttunut siksi tunteeksi.

Mutta mitä tapahtuu, kun huomaat, että suru on vain tunne mikä sinussa on. Se tunne et ole sinä itse! Sinä voit vaikuttaa sekä tunteeseesi että siihen miten tuo tunne vaikuttaa elämääsi. Tunne on seurausta tapahtumasta, joka on jo tapahtunut ja johon et voi enää vaikuttaa. Mihin voit vaikuttaa? Voit vaikuttaa tähän hetkeen. Voit hyväksyä tunteesi. Tunne on asia jonka voit halutessasi sivuuttaa. Voit kääntää uuden lehden elämässäsi ja ymmärtää tunteen olevan osa sinua, mutta ymmärtää että sillä tunteella ei ole sinuun valtaa ellet itse sitä anna. Kaikki valta on omassa itsessäsi. Ota se valta siis käyttöön ja ymmärrä irrallisuutesi kaikista negatiivisista tunteista.

Sama tietysti pätee myös muihin tunteisiin, myös positiivisiin. Mitä tahansa asioita elämääsi tuodaan, voit vaikuttaa suhtautumiseesti kyseisiin asioihin. Tunteesi eivät ole automaatio, vaan seurausta siitä halusta mitä haluat tuntea.

Kirjoitan tätä itselleni, yritän selvittää omia ajatuksiani. Elämässäni tapahtuu juuri asioita, jotka muuttavat kaiken totutun. Tunnen olevani hiukan tukossa... Ajatuksen kulku ja tämä kirjoittelukaan ei tunnu syntyvän itsestään kuten aiemmin. Ihan kuin olisin kadottanut yhteyden itseeni.

Kysyin itseltäni pari päivää sitten, haluanko jäädä tähän tunteeseen kiinni, haluanko kärsiä tästä? Ja vastaus oli kyllä, minä haluan kärsiä, koska tunnen niin olevan oikein. Tunsin että täta muutosta ei voi sivuuttaa vajoamatta tähän epätoivoon. Tiedän totuuden olevan kuitenkin jotain muuta, tänään olen jo valmis käsittelemään asiaa toisin. Ei minun tarvitse hyväksyä tätä... Luon itse oman elämäni, miksi toisin siihen tuskaa, kun voin luoda myös rakkautta ja hyväksyntää ja muita iloisia asioita. Päätän muuttaa tuskan, surun, häpeän ja syyllisyyden tunteet positiivisiksi asioiksi. Tiedostan ne, mutta en anna niiden minua koskettaa. Keskityn mieluummin luomaan tästä hetkestä hyvän :)

lauantai 18. syyskuuta 2010

Viime päivät ovat olleet mielenkiintoisia...

Olin viime viikonloppuna Cammalot kakkoskurssilla, joka oli sanoinkuvaamaton... Mikä ihana yhteyden tunne jäi... Mitä ihania oivalluksia sain kokea viikonlopun aikana... Sitä huomasi olevansa taas niin ihanalla matkalla kohti mahtavaa tuntematonta!

Kuinka hienoa tietää, että voimme itse vaikuttaa ihan kaikkeen mitä elämässämme tapahtuu. Luomme itse oman todellisuutemme! Vaikka olen tiedostanut asian pitkään, on kuitenkin ihan eri asia tietää asia todella ja uskoa ja luottaa siihen täysin. Voi tuntea kuinka pelon tunteita väistyy syrjään, kun antaa luottamukselle tilaa.

Sain myös opettajaltani aivan ihanan kaukohoidon pari päivää sitten. Hoito tapahtui illalla ja aamulla herätessäni tunsin miten kaikki oli muuttunut. Lausuin mielessäni tietyn invokaation (rukouksen) niin kuin joka aamu. Siinä kutsutaan koko maailmankaikkeutta avuksi tälle matkalle. Ennen kutsuin kaikkea ulkopuoleltani, sinä aamuna tiesin kaiken olevan sisälläni, ihan kaiken. Katsoin itseäni peilistä ja ymmärsin maailman pyörivän ympärilläni, mutta kaiken tärkeän löytyvän sisältäni. Ihan kaiken. Niinkuin jokaisen ihmisen sisältä.

Etsikää ja löytäkää! Olette ihania olentoja jokaikinen, luottakaa siihen, luottakaa itseenne.

Tämä tietenkin on "vain" ihana välietappi matkallani, ei todellakaan mikään päätepysäkki. En uskalla edes arvata missä sellainen on, tai onko sitä. Tämä viikko kuitenkin antoi itselleni todella paljon.

Olen kiitollinen... <3

keskiviikko 8. syyskuuta 2010

Kroatia



Kävin lyhyellä matkalla Kroatian Dubrovnikissä. Paikassa oli voimakkaat energiat, varsinkin kaupungin edustalla oleva saari, Lokrum, tuntui henkivän positiivista ja rauhallista energiaa. Tosin lähestyvä kurssikin voi vaikuttaa tuntemuksiini, mutta luulen että myös tällä paikalla oli merkitystä. Niin kuin matkatoverini sanoi, tuntui ettei siellä (saarella) kukaan voi olla onneton tai pahalla tuulela. Outo oli että tarina kertoi saaren oleva kirottu; paha onni seuraa sitä, joka saaren omistaa. Niimpä saarella ei ollut omistajaa lainkaan.

Tässä otos päivän ateriasta; "kaikkea mitä kaapista löytyy". Porkkanaa (raakana)sekä kesäkurpitsaa ja paprikaa paistettuna kera blenderissä sekoitetun cashew-maidon kera. Hyvää oli :)



Oli tarkoitus laitella useampi kuva, mutta yhteys näköjään tökkii.

Huomenna uusiks :)

torstai 2. syyskuuta 2010

Hiukan selvennyksiä edelliseen

Huomasin aamulla lukiessani aikaisempaa postausta, että olisi kyllä tarpeen käydä se ajatuksella läpi ennen julkaisua... Päätin kuitenkin olla deletoimatta sitä ja jatkan tässä hiukan samasta aiheesta.

Oloni on ollut viime aikoina aika seesteinen, vaikka olenkin käsitellyt mielessäni monenlaisia asioita. Nyt kuitenkin, useiden perättäisten hoitojen jäljeen, huomaan kuinka asioita tuodaan nopeammalla tahdilla eteen. Ja kyky käsitellä näitä asioita ei välttämättä ole samalla tasolla. Tämä kyvyttömyys ehkä aiheutti pienoisen räjähdyksen tänä aamuna... Täytyy todella kuunnella itseään, ettei tieten tahtoen luo itselle näitä tilanteita ja asioita.

Palaan vielä siihen ajatukseen, että ihmiselle tuodaan eteen asioita juuri siinä laajuudessa kun hän kykenee asiat käsittelemään (olettaen, ettei niitä ehdoin tahdoin hae elämäänsä) ei enempää tai vähempää. On tietenkin olemassa erilaisia elämänpolkuja. Voi olla että jonkun ei enää tässä elämässä tarvitse ottaa vastaan niin raskaita asioita, ehkä ne on käyty läpi jo menneissä elämissä. Toisaalta voi olla, että jonkun polku on niin alussa, että raskas painolasti kaataisi, eikä veisi polkua eteenpäin.

En osaa sanoa, missä vaiheessa olen polullani, eikä minun tarvitsekaan sitä tietää. Se ehkä selviää kun on aika. Voi olla, että edessä on paljon raskaita asioita tai sitten ei. Turha kuitenkaan miettiä niitä tässä vaiheessa, vaan antaa elämän kuljettaa sinne minne se vie :)

keskiviikko 1. syyskuuta 2010

Heippa vaan!

Jokin toi tähän koneen äärelle ja kirjoittamaan vaikka päässä ei juurikaan ajatuksia ole. Se on hyvä asia sinänsä, koska olen yrittänyt taas tänään tyhjentää useampaan otteeseen tätä päätäni joka on ihan liian täynnä ajatuksia... Tuntuu kuin jokin sisälläni välillä ihan härnäisi itseäni. Kun keskityn tähän hetkeen, niin jostain putkahtaa sama turha ajatus toistona ja taas toistona... hmmm... tarvis ehkä tehdä jotain ;)

Tein itselleni kaksi energiahoitoa perättäisinä päivinä ja sen kyllä huomaa. Energia on surrannut päässäni liiaksi asti. Pari päivää taukoa hoitojen välillä on kyllä ehdottomasti tarpeen. Huomiseksikin olen sopinut vaihturihoidon. Täytyypä katsoa huomenna, onko se järkevää. Pitäisi vaan saada vaadittavat hoidot tehtyä ennen kakkos kurssia, joka on reilun viikon päästä. Kiirettä pukkaa... Täällä olis muuten tarjolla yksi kaukohoito ensimmäiselle halukkaalle!

Pohdin eilen omaa matkaani tässä elämässä. Olen ihmetellyt, miksi itselläni ei ole tullut matkani aikana paljoakaan negatiivisia asioita vastaan. Olen nimittäin huomannut ympärilläni olevista ihmisistä, että yleensä henkinen kasvu tuo monille ihmisille sitä suurempia ongelmia vastaan, mitä enemmän kasvua tapahtuu (tämä nyt ihan raaka yleistys, joka ei todellakaan päde kaikkien kohdalla). Sillä kun matkaa eteenpäin, niin kykenee käsittelemään isompia asioita sortumatta (karmisia esimerkiksi).

Itselläni ei ole kuitenkaan tullut tällaista tilannetta vielä eteen. Olen kyllä kokenut sen, kun olen esimerkiksi käynyt meditaatioilloissa tai vaikka hoidossa, niin ennen ko tapahtumaa olo on ollut kiukkuinen tai olen ollut haluton edes menemään koko tilaisuuteen (egon vastustusta luultavimmin). Tämä tunne on kuitenkin yleensä väistynyt nopeasti. Olen kuitenkin kuullut monilta, että vastaavat henkiset tilaisuudet tai hoidot ovat nostaneet heillä monenlaisia emootioita pintaan. Olenkin miettinyt, koska olen itse oikein valmis ottamaan vastaan niitä vaikeita asioita? Ja olenko niin matkan alussa, että en kestä vielä mitään?!


Jaoin tämän asian "opettajani" kanssa ja hän totesi että "eipä se sinun elämäsikään monen ulkopuolisen silmin niin helpolta näytä". Oivallus!! Aivan, niinhän se todella on: asiat ovat juuri kuin ne itse ottaa! Jos koen elämäni vaikeaksi ja koen että minulla on jatkuvasti ongelmia, niin silloinhan niitä riittää. Mutta jos en kiinnity ongelmiini ja hiukan vaikeampiin asioihin elämässäni, vaan annan niiden lipua ohi, ne ovat huomattavasti helpompi kestää ja päästä yli.

Toivottavasti tämän surraavan pääni sisältä tuli hiukan edes ymmärrettävää tekstiä... Suomennosta ehkä luvassa huomenna :)

Ja integroimaan!

Iloa ja valoa!!

tiistai 24. elokuuta 2010

Eilen huomasin vanhan ajattelutavan taas ottavan valtaa ajatuksissani. Olo oli tunkkainen ja mietin tulevia valintojani (huomaa, siis tulevia! Ei mitään järkeä!)

Ajatusratani kulki suurinpiirtein seuraavaa kaavaa: "Miten tulet toimeen, jos jätät hyväpalkkaisen työsi?" "Miten voit edes opiskella tärkeänä pitämiäsi asioita, koska kurssitkin ovat niin kalliita?" "et voi päästä tavoitteisiisi, jos et ensin luo itsellesi vakaata pohjaa taloudellisesti" jne jne.

Olin ajatellut tekeväni illalla Cammalot Seichem -hoidon itselleni, mutta sen sijaan, että olisin sen tehnyt siirryin sohvalle ja otin vanhan Kodin kuvalehden käteeni ja karkkipussin viereeni. (Minulla on lehtitilaus voimassa, mutta en saa näitä lehtiä luettua läpi. Ei vain kiinnosta enää). Siispä heräsin aamulla myös samoilla fiiliksillä. Mutta meditoin ja integroin kuitenkin ja tein muutaman "henkisen aamurutiinini (heh ;) ja oloni muuttui siinä samassa parempaan suuntaan. Samalla huomasin ravinnon vaikutuksen olooni. Olin viikonlopun ajan syönyt vähän mitä sattui (leipää, maitosuklaata, juustonaksuja ja ihan liikaa) ja mitä enemmän olin syönyt, sitä huonommaksi muuttuivat sekä ajatukseni että oloni. Maanantai aamuna heräsin liian myöhään, enkä ehtinyt juomaan vettä (ja join koko päivänä tosi vähän) tai meditoimaan. Ei siis ihme, että ajatukseni kulkivat tuota rataa. Ja myös toisimpäin: ihme, miten pienillä asioilla voi vaikuttaa positiivisesti omaan oloonsa! (Nyt kaikki mukaan! Äiti? Jos luet tätä? :)

Tein sitten tänä aamuna oikein voimasmootien: Paljon vihreää salaattia, omena, banaani, persikka, lucumaa, mesquite meal-jauhetta, hampun siemeniä, msm-jauhetta (Kiitos, Tuuli, vinkistä!), kakaonibsejä ja vettä. Nam! Olo sen kuin parani :) Sen jälkeen kun olin avannut koneen huomasin Kirsin postauksen. Suosittelen jokaista lukemaan! Miten ihanasti taas tuli vastaus ajatuksiini. Huomaan sen päivä päivältä selvemmin, kun itsellä on joku ajatus jonka haluaa jakaa se putkahtelee esiin myös muualla (olemme yhtä!). Tai jos on jokin ongelma, siihenkin tulee vastaus kun vain pitää silmät auki. Elämä muuttuu antoisammaksi ja onnellisemmaksi joka päivä! :)

sunnuntai 22. elokuuta 2010

Rakkauden sanoma

Miksi on tärkeää herätä juuri nyt? Koska hetket alkavat olla käsillä.

Tämä maaplaneettamme on täynnä negatiivisuutta, väärin keinoin saatua valtaa. On paljon hyviä ihmisiä, joilla on ollut hyvät tarkoitusperät. He ovat hakeutuneet virkoihin, joissa voi vaikuttaa. He ajattelevat tekevänsä maailmasta paremman paikan elää. Kuitenkin kivutessaan ylemmäs kohti vaikuttamista ja parempaa asemaa, he huomaavat, että pääsyvaatimuksena onkin käyttää negatiivisia keinoja. Heidän on "pakko" sulautua joukkoon ja saada ylemmän tahon hyväksyntä. Siinä maailmassa teot eivät aina ole niin hyviä. Pian he huomaavat elävänsä maailmassa, jossa kieroilu ja negatiiviset keinot ovat arkipäivää. Huomaamatta heistä on tullut osa järjestelmää, joka syö positiivisuutta ja kaikkea hyvää. Kaiken yllä on harmaa negatiivisuuden verkko. Siitä täytyy pyritstellä irti!

Nyt on käänne kohta. Jokainen ajatus, jokainen teko on tärkeää! Se todella on! Muista kun ajattelet, tee se rakkauden kautta, vain niin saat sitä levitettyä eteenpäin. Kun teet jotakin, vaikka se ei olisi sinulle kovin miellyttäva tehtävä, tee se silti rakkaudesta. Levitä rakkaus ja hyvä tahto ympärillesi niin se tarttuu ja leviää. Mitä enemmän saamme rakkauden sanomaa levitettyä sitä paremmaksi paikaksi maailma muuttuu. Ei ole kaukana aika, jolloin nykysysteemit eivät enää päde. Ei nykyinen valta- tai talousjärjestelmä. Luokaamme jokainen sille pohjaa jo nyt jo tänään!!

Rakkaudella
Satu

torstai 19. elokuuta 2010

On aika herätä

Miten saada ihmisiä heräteltyä, ravisteltua löytämään todellinen itse? Iso osa ihmisistä kulkee laput silmillään kasaten omaisuuttaan; hieno koti, sisustus, vaatteet, uusi auto... Ja kun mammonaa on kertynyt hiukan enemmän hankitaan kakkosauto, kesämökki ja monenlaisia turhuuksia. Oletetaan, että onnellisuus odottaa siinä samassa osoitteessakin kun taloudellinen riippumattomuus.

Mikä on totuus? Miksi me olemme täällä? Olemmeko täällä vain kahlaamassa elämää läpi keräten sitä materiaa, ilman mitään syvempää? Mitä meistä jää jäljelle kuin kuolemme? Uskotko, että kun kaikki päättyy, meistä ei jää mitään? Vai uskotko, että kun tulee se aika, vain todellinen minä jää? Että sielu jatkaa kulkuaan vaikka tämä harha päättyy. Tämän elämän ego kuolee, ruumiisi muuttuu mullaksi ja keräämäsi materiaali menettää merkityksensä. Mikä silloin on tärkeää? Eikö ole tärkeää, että olet kasvanut tämän elämän aikana, päässyt lähemmäksi totuutta? Että voit astua askeleen ylemmäs, enemmän tiedostaen enemmän ymmärtäen.

Olen sitä mieltä, että sitä onnellisemmaksi elämä muuttuu, kun uskallamme avata silmämme ja huomaamme olevamme yhtä. Kaikilla on yhteinen päämäärä. Tässä vaiheessa elämää on tarkoitus ottaa ne laput pois, avata silmät ja huomata tämä sykkivä elämä. Rakastaa jokaista atomia tässä universumissa ja ymmärtää se, että kukaan ei ole yksin. Me olemme yhtä.

Rakkaudella
Satu <3

keskiviikko 18. elokuuta 2010

Suklaata

Heips! Ja kiitokset lukijoikseni liittyneille <3 Kirjoittelu omaksi iloksi antaa paljon itselle, mutta sata kertaa parempi jos se voi antaa myös joillekin muillekin jotain :)

Onnistuin tekemään aikas hyvää suklaata, joten hiukan juttua siitä. Kokeilin itse ja maistelin aiemmin (mm. Heidin Raw-illassa) kookosöljyyn tehtyä raakasuklaata, mutta huomasin että se ei vain ole minun juttuni. Enään ei muuten maistu kookoskermakaan, joten sen olen jättänyt suosiolla pois.

Alla olevasta kuvasta löytyy ainekset mitä käytin eli kaakaovoita, kaakaojauhetta, kaakaonibsejä, agave siirappia, vaniljaa, cashewpähkinöitä, lukumaa, mesquite meal -jauhetta. Lisäksi lisäsin vielä muutaman gojimarjan ja rusinan. Ainekset sekoittelin mututuntumalla. Reippaanlaisesti meni makeutusta ja hyvää oli :)



Pikkuapuri tuli maistelemaan jo tekovaiheessa :)


Ensin hienonsin pähkinät, nibsit ja gojit ja lisäsin ne sulatetun kaakaovoin joukkoon. Kaakaovoin raastoin ja sulatin vesi hauteessa. Lisäsin sekaan muut aineet ja kaadoin muotteihin. Yksinkertaista :)



Tässä vielä otos valmiista herkuista



Uskaltaudun vielä paljastamaan kasvoni. Otos on viikonlopulta ystävän hääjuhlista. Ihan normisti en noin laittautuneena aikaani vietä... ;)



Aurinkoa, rakkautta ja valoa!!!



torstai 12. elokuuta 2010

Mitä minä sitten haluan tehdä? Miten haluan elää elämääni?

Haluan pysähtyä ja kuunnella. Kuulla todellisen minäni äänen. Syrjäyttää egoni hallitsevan aseman. Tehdä asiat sydämen ja todellisen itseni kautta. Tiedän että egoni hamuaa yhä edelleen arvostusta, kunnioitusta ja ymmärrystä ulkopuolelta. Tämän turhuuden yläpuolelle haluan nousta ja elää elämääni kunnioittain itseäni ja valaen luottamusta ja rakkautta ympärilleni. Kertoa koko maailmalle, että on aika herätä unesta ja luottaa todelliseen voimaan, itseen ja rakkauteen. Kaikki muu on turhaa. Ei tietenkään kokemukset joita olemme käyneet läpi päästäksemme siihen oivallukseen, mutta loppujen lopuksi tärkeintä on ymmärtää yhteys ja rakkaus.

tiistai 10. elokuuta 2010

Pohdintoja

Tunteet ovat kyllä mielenkiintoisia. Juuri hetki sitten koin loukatuksi tulemisen tunteen voimakkaana. Ja mistä johtui tuo tunne? Koin että minulle oli tehty vääryyttä ja olin surullinen. Mietin oliko minut ymmärretty väärin, josta tämä loukkaus johtui. Vai enkö vain ollut loukkauksen tekijän mieleen?

Mutta kun mietin asiaa tarkemmin, huomaan katsovani asiaa vain omasta näkökulmastani, egoni kautta. "Miksi MINULLE tehdään näin??" Itse asia on vähäpätöinen ja syy siihen voi olla mikä tahansa.
Miksi siis vaivata sillä mieltään? No ei miksikään! Sehän on tämän toisen henkilön ongelma ja minun vain jos siitä sellaisen teen.


Mistä tietää tekevänsä oikeat valinnat? Kun kuuntelee sydäntään, niin tietää tekevänsä oikein. Eikö niin?

Olen paininut omien tuntemuksieni kanssa ja miettinyt mikä on oikea valinta ja mikä väärä. Työssäni valintatilanne tulee jonkin ajan päästä eteen. Olenko valmis jatkamaan työtäni? Vaikka työni ei ole minulle antoisaa, haluaisin saada asiat päätökseen huolella enkä jättää niitä kesken. Nyt kuitenkin tuntuu, että tämä valinta on minun tehtävä. Keskitynkö tärkeänä pitämiin asioihin nyt vai vasta joskus tulevaisuudessa?

Mitä jos aikaa ei ole tulevaisuudessa? Jos tämä on ainut hetki? Enkö juuri sanonut itselleni elämän olevan tässä ja nyt? Jos ajattelisin että minulla on kaksi vuotta aikaa toteuttaa itseäni ennen kuin aika päättyy, ratkaisu olisi itsestään selvä. Tottakai eläisin niin kuin ajattelen olevan oikein ja tärkeää. Jättäisin epätyydyttävän työn ja jatkaisin polkuani siihen suuntaan kuin sydämeni näyttää. Jos taas ajattelen, että minulla on koko elämäni aikaa hakeutua oikealle polulle, enkö silloin elä jossain muussa kuin nyt hetkessä? Miettisin elämää kuten tähänkin asti "sitten kun"- asenteella. "Sitten kun minulla on aikaa, toteutan haaveeni" jne.

Ratkaisu on siis helppo?

Näitä asioita olen käynyt mielessäni läpi, mutta olen onnellinen siitä, että olen selättänyt tarpeen asioiden murehtimiseen ja stressaamiseen. Tiedän, että asiat järjestyvät kuitenkin niin kuin on tarkoitettu. Voin siis päättää tämänkin ajatustyön tähän ja luottaa siihen, että kun aika tulee niin sydän tietää :)

sunnuntai 8. elokuuta 2010

Elämä on tässä ja nyt

Voi kuinka ihanaa aloittaa päivä hiljentymisellä ja meditaatiolla! Huomasin sen taas juuri hetki sitten.

Eilen, lauantaina, heräsin kun kolmivuotiaani tuli herättämään, enkä aamutouhujen vuoksi päässyt meditoimaan tai tekemään muita "henkisiä" rutiinejani. Päivä ei tuntunut lähtevän käyntiin "oikein", vetämätön ja saamaton olo kesti pitkään.

Tänään heräsin aikaisin. Muu perhe nukkuu edelleen. Hain ison lasin vettä ja nautin hetkestä ja hiljaisuudesta. Meditoin. Tunnen oloni rauhalliseksi ja pirteäksi. Saan taas kiinni siitä langasta, minkä uskon olevani olemassaolomme tarkoitus... Rakastan ja ymmärrän itseäni ja kaikkia muita tässä elämässä.

Kaipailin eilen Espanjaan tai jonnekin muualle kauas... Jonnekin paratiisirannalle rauhalliseen elämään. Olen siis asunut jonkin aikaa Espanjassa. Suunnittelin kuinka siellä voisin toteuttaa rauhallista elämänrytmiä ja saada kiireen pois ympäriltäni. Kunnes sain pienen oivalluksen. Menin ulos ja huomasin kuinka ilta oli pimentynyt. Oli lämmintä kuin tropiikissa, vielä 28 astetta. Tuli tunne kuin olisin ollut jossain kaukana, kuin olisin elänyt taas jossain muualla kuin Suomessa. Silloin ymmärsin sen yksinkertaisen asian, että paikalla ei ole mitään merkitystä. Vain meillä itsellämme. Vain me itse voimme vaikuttaa siihen kuinka elämme. Jos kaipaamme rauhalliseen elämään, meidän on hiljennettävä ja luotava se itse. Ei tarvitse mennä minnekään toteuttaakseen jotain. Kaikki on tässä ja nyt. Älä elä huomista vaan tätä päivää.

Aurinkoa ja iloa!

torstai 5. elokuuta 2010

Tämän viikon olen ottanut isoja askeleita eteenpäin. Omasta näkökulmastani siis :) Olen onnistunut olemaan onnellinen joka hetki, kaipailematta menneeseen tai tulevaan. Hyvä minä!!!

Vielä vuosi takaperin suunnittelin kaiken tarkasti ja vielä varasuunnitelmat päälle. jos joku ei sujukaan suunnitelmien mukaan, niin pieni katastrofihan siitä syntyi... Kääk! Kuinka paljon hukkaa heitettyä energiaa kuluu pähkäilyyn ja vielä täysin epäolennaisista asioista. Ilmankos tunsin oloni stressaantuneeksi, kiukkuiseksi ja tasapainoilin ajankäytön kanssa.

Nyt olen pikkuhiljaa oppinut päästämään irti... Kiinnikkeitä vielä löytyy, mutta hyvässä vauhdissa ollaan. Tänä vuonna olen voinut hengittää syvään ja nauttia elämästä. Olen voinut uskoa siihen, että elämä kantaa! Kun vaan uskaltaa luottaa ja antaa mennä. Ei tarvitse pelätä. Kun luottaa, ei ole mitään pelättävää. Voi vain hengittää samaan tahtiin muun maailmankaikkeuden kanssa ja mennä mukana...

tiistai 3. elokuuta 2010

Maito

Tänään minulta kysyttiin maidosta ja siitä, miksi en sitä juo, enkä muutoinkaan maitotuotteita enää juurikaan käytä. Olen lukenut maidon soveltuvan imeväisikäiselle, mutta sitä vanhemmalle se on tarpeeton tai jopa haitallinen. Faktoja en osannut kysyjälle kuitenkaan kertoa. Niimpä etsin tietoa jälleen netistä ja jaan sen myös tähän. Tässä katkelmia Ilon pisara -blogista.


Imeväisvaiheessa vauvan ohutsuolenseinämän soluissa toimii laktaasi-entsyymi, joka pilkkoo laktoosin glukoosiksi ja galaktoosiksi. Kun lapsi kasvaa ja ryhtyy syömään kiinteää ravintoa perheen yhteisillä aterioilla, alkaa laktaasi-entsyymi hävitä ohutsuolen seinämän soluista. Tämä on ollut täysin luonnollinen prosessi evoluutiossa, jonka mukaan laktaasi-entsyymi on meille tarpeeton äidinmaidon loputtua.

Aikojen kuluessa ja maatalouden kehittyessä maitotuotteista on kuitenkin tullut osa ihmisten päivittäistä ravitsemusta. Luonnontilasta poiketen osa ihmisistä on ajan saatossa tottunut maitotuotteisiin ja kykenee pilkkomaan maitosokeria sekä -proteiinia. Valtaosa maailman väestöstä ei kuitenkaan siedä maitosokeria. Myös ne maitotuotteiden käyttäjät, joilla ei ole varsinaisesti todettu laktoosi-intoleranssia reagoivat lehmänmaitoon. Tämä puolestaan johtuu kyvyttömyydestä pilkkoa maitoproteiinia. Yleisimpiä oireita ovat turvotus, ilmavaivat, ripuli tai ummetus, vatsakivut, väsymys, stressioireet, vilustumiset, keuhkoputkentulehdukset, yskät, nuhat, allergiat, hilseily, angiinat, astmat, luuston haurastuminen, hampaiden reikiintyminen ja limakalvojen ärsytys.

Ravintoaineiden vaikutus suolistossa kestää keskimäärin kaksi vuorokautta ja verenkierrossa kaksi viikkoa. Näin ollen jo parin viikon mittainen maidoton ruokavalio helpottaa tai jopa poistaa oireet, mikäli ne johtuvat kyvyttömyydestä pilkkoa maitotuotteiden ainesosia. On kuitenkin huomioitava, että sulamaton ruoka rasittaa ja tuhoaa koko ajan terveitä soluja sekä suoliston limakalvoja ja järkyttää suoliston omaa bakteerikantaa. Suoliston epiteelisolujen ja limakalvon korjaantuminen vie aikaa ja vaatii terveellistä ja tasapainoista ravitsemusta tasapainottaakseen mikrobikantansa oikeanlaiseksi.



LUUSTO LUJAKSI

Kalsium on yksi tärkeimmistä ravintoaineista, jota tarvitaan muun muassa luiden ja hampaiden rakennusaineeksi, immuunijärjestelmän ylläpitoon, viestien välittymiseen hermostossa sekä lihasten supistustyöhön. Maitotuotteiden korostaminen kalsiumin lähteenä on kuitenkin saanut megalomaanisia piirteitä, joiden puuttumisella ruokavaliosta pelotellaan osteoporoosilla eli luuston haurastumisella. Vaikka suomalaiset ovat amerikkalaisten ohella eniten maitotuotteita kuluttava kansa, on meidän osteoporoositilastomme maailman kärkiluokkaa. Jo tämä kertoo asioiden olevan jollain tavalla pielessä.

Kalsiumin tarpeeseen, imeytymiseen ja kehosta poistumiseen vaikuttaa monta asiaa. Tärkeimmäksi itse kalsiumin rinnalle nousee D-vitamiini, jota ilman kalsium ei voi imeytyä. Tämä on etenkin meitä pohjolassa asuvia ihmisiä askarruttava asia, sillä talvisaikaan emme saa riittävästi auringonvaloa, joka on tärkein D-vitamiinin lähteemme. Syyskuusta toukokuuhun auringonvalo on liian matalalla synnyttääkseen iholla D-vitamiinin valmistukseen tarvittavaa prosessia. Myös kesällä käytettävät yli 8-suojakertoimen aurinkovoiteet estävät täysin D-vitamiinin synnyn. Jo 20 minuutin auringonotto ilman aurinkovoiteita kolme kertaa viikossa riittää takaamaan tarvittavan D-vitamiinin määrän. Myös tuoreet kalat ovat hyvä D-vitamiinin lähde, josta saamme hyvin elimistön hyväksikäytettävää D3-vitamiinimuotoa. Runsas D-vitamiinin määrä vähentää myös kalsiumin tarvetta, sillä elimistö käyttää saatavilla olevaa kalsiumia paremmin hyväkseen.

D-vitamiinin lisäksi kalsiumin oikeaan tasapainoon ja luuston vahvuuteen vaikuttaa monta tekijää. Seuraavaa listaa tarkastelemalla huomaamme, ettei yksin kalsium riitä takaamaan vahvaa luustoa, vaan koko ruokavalion on oltava tasapainoinen. Lisäksi ilman liikuntaa luustomateriaalit eivät voi lujittua. Täten myös riittävä liikunta on tärkeä osa osteoporoosin ehkäisyssä.

Vitamiinit:
• B6-vitamiini: tärkeä luun kehittymiselle
• Foolihappo: alentaa homokysteiinitasoa (homokysteiini on luuaineksen muodostusta haittaava aminohappo)
• C-vitamiini: vahvistaa kollageenia, tukiproteiinia, jota tarvitaan myös luissa
• D-vitamiini: edistää kalsiumin imeytymistä
• K-vitamiini: edistää kalsiumin kertymistä luustoon

Kivennäisaineet:
• Kalsium: keskeinen luustomateriaali
• Magnesium: yhdessä kalsiumin kanssa ylläpitää luun tiheyttä
• Kupari: tärkeä luuston terveydelle
• Mangaani: vahvistaa luustoa
• Fosfori: yhdessä kalsiumin kanssa vahvistaa luustoa
• Boori: ehkäisee kalsiumin puutetta
• Sinkki: tärkeä luuston terveydelle

Muut:
• Omega-3: edistää kalsiumin kertymistä luustoon
• Omega-6: voi ehkäistä kalsiumhukkaa
• Aminohapoista lysiini: edistää kalsiumin imeytymistä
• flavonoidit: tehostaa C-vitamiinin vaikutusta

KALSIUM KARKUTEILLÄ

Kalsiumin tarve on riippuvainen ravitsemuksesta. Vaikka saisimme kaikkia tarvittavia ravinteita edellä mainitusta listasta, voi kehoamme vaivata kalsiumin puutos. Puutos johtuu yleensä liiallisesta kalsiumin poistumisesta kehosta.

Yksi suurimpia kalsiumin kuluttajia on elimistön liikahappoisuus, joka johtuu liiallisesta eläinvalkuaisen ja viljatuotteiden käytöstä. Kun keho yrittää palauttaa oikean happo-emästasapainon, on yksi keino käyttää elimistön kalsiumia, joka on emäksinen aine. Ylimääräinen valkuainen ei myöskään jää elimistöön, vaan erittyy pois munuaisten kautta, jolloin mukana liukenee kalsiumia. Tästä syystä myöskään maitotuotteet eivät ole erityisen hyvä kalsiumin lähde, sillä maidon proteiini kuluttaa samalla luuston kalsiumvaroja. Tarvitsemme hyvää valkuaista monipuolisista lähteistä, mutta länsimaiden suureen eläinkunnan- ja viljatuotteiden kulutukseen tulisi kiinnittää huomiota ja korvata ne osin kasviksilla sekä kasvikunnanproteiineilla.

Lehmänmaidon sekä ravintolisien liian suuret kalsiummäärät sekoittavat myös kehon kalsiumtasapainoa. Lisäkilpirauhaset säätelevät kehoon imeytyvän kalsiumin määrää veressä olevasta kalsiumista. Jos veren kalsiummäärä on korkea liiallisen maitotaloustuotteiden tai ravintolisien käytön jälkeen, antavat lisäkilpirauhaset määräyksen poistaa liian kalsiumin kehosta. Kalsium poistuu kuitenkin vain luustosta, ei verestä, ja näin luuston kalsiumpitoisuus laskee ja luut haurastuvat.


Kofeiini ja allopaattisetlääkkeet ovat myös yksi suurimpia kalsiumin sekä muiden ravintoaineiden kuluttajia. Kofeiinipitoisia elintarvikkeita ovat muun muassa kahvi, tee, virvoitusjuomat ja suklaa. Tästä syystä myöskään lapsille ei suositella suuria määriä virvoitusjuomia sekä makeisia.

Myös raudan ja fosforin liikasaanti heikentää kalsiumin imeytymistä ja hyväksikäytettävyyttä. Päinvastoin kuin liiallinen kalsiumin saanti heikentää puolestaan raudan imeytymistä.


MAITOTUOTTEET PROTEIININ LÄHTEENÄ

Maitotuotteita pidetään muun eläinvalkuaisen ohella täydellisinä proteiinin lähteinä. On kuitenkin virheellinen tieto, että jostakin ruoka-aineesta puuttuisi jotain aminohappoa. Kaikissa elävissä organismeissa esiintyy kaikkia tarvittavia aminohappoja, suhteet vain vaihtelevat. Näitä suhteita täytyy täydentää vaihtelemalla aterioiden proteiinin lähteitä. Elimistön oma aminohappobooli pitää huolen tarvittavien proteiinien varastoinnista ja edelleen välittämisestä, kunhan saamme jokaista välttämätöntä aminohappoa riittävästi päivittäin. Näin ollen myös kasvikunnan valkuaiset voivat antaa meille täydellistä proteiinia.

MITÄ MAIDON TILALLE?

Suomalaisen ravitsemuslautakunnan mukaan aikuisen kalsiumin tarve on 800 mg/vrk:ssa. Tämän tarpeen jokainen saa tyydytettyä ilman, että se sisältää lainkaan maitotuotteita. Parhaita kalsiumin lähteitä ovat vihreät vihannekset (mm. parsakaali, lehtikaali, nokkonen, vihanneskrassi sekä muut tummanvihreät lehtivihannekset), kuorelliset seesaminsiemenet, mantelit, soijatuotteet, kuivatut viikunat, kuivattu ruusunmarja, muut pähkinät ja siemenet sekä ruotoineen syötävät pikkukalat. Lisäksi kalsiumia kertyy muistakin kasviksista, kunhan muistamme syödä niitä runsaasti päivittäin.

Ruuan valmistustapa vaikuttaa kalsiumin imeytymiseen. Etenkin seesaminsiementen kalsiumpitoisuus on korkea, mutta siementen jyvien oksalaatit ja fytiinihappo estävät imeytymisen suolistossa. Siementen liotus auttaa fytiinihapon hajottamisessa. Seesaminsiemenet tuleekin aina liottaa, jolloin oksalaatti liukenee veteen. Liotusvesi kaadetaan pois ja siemeniä idätetään huoneenlämmössä 1 tunnista vuorokauteen, jolloin fytiinihappo häviää. Myös hapattaminen ja hidas kypsentäminen purkavat viljan ja siementen fytiinihapon.

Liotetuista ja idätetyistä siemenistä ja pähkinöistä voi tehdä kasvismaitoja, pirtelöitä, jogurtteja, jäätelöitä, juustoja tai käyttää raaka-aineena tuorepuuroissa. Erityisesti manteli, seesamin- ja hampunsiemen sopivat kasvimaitojen tekoon sekä makunsa että loistavan ravintopitoisuutensa vuoksi. Myös hyvinvarustetuissa ruoka- ja ekokaupoissa on saavilla valmiita manteli- ja pähkinämaitoja. Kasvimaidot ja jogurtit kannattaa aina ostaa maustamattomina, joihin on korkeintaan lisätty kalsiumia, mikäli epäilee sen riittämättömyyttä. Maustetuissa kasvimaidoissa, jogurteissa ja jäätelöissä on suuret määrät sokeria sekä muita säilöntä- ja lisäaineita. Myös valmiita kasvipohjaisia kermoja ja juustoja kannattaa välttää niiden suurista lisäaineista johtuen. Tuotteet sisältävät myös usein karrageenia, joka on luomu-tuotteissakin sallittu aine. Osa ihmisistä saa oireita karrageenista. Myös soija- ja kaurajäätelöiden kovetetut kasvirasvat eli transrasvat ovat rasvoista kaikkein epäterveellisimpiä.


Iloa ja auringonpaistetta!

sunnuntai 1. elokuuta 2010

Vaikka tietää (tai kuvittelee tietävänsä), mikä tässä maailmassa on tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää, miksi sydäntään on niin vaikea kuunnella? Miksi on vaikea löytää aikaa kaikkien epäolennaisten asioiden keskellä...?

Uskon että elämässäni juuri nyt olisi tärkeä hiljentyä ja kuunnella. Ei miettiä liikaa arkipäivän juttuja, joilla ei ole suurta merkitystä. Tarkoitan tässä sitä, kun katson kotiani ja mietin; ensin pesen pyykkiä, sitten imuroin, teen ruokaa jne. Ja kaiken tämän jälkeen jään tuijottamaan jotain lehteä tai kirjaa, vaikka mieli kaipaa hiljaisuuteen.

Minusta kaikki tämä mitä näemme ympärillämme on vain harhaa. Siltikin vaikka näin ajattelen, teen asiat kuin unissakävilijä. Herää Satu!!!! Miksi kulkea sumussa, kun voi avata silmät ja nähdä kirkkauden ja kauneuden? Olla onnellinen joka hetki, tiedostaen, ymmärtäen. Tehdä sitä mikä on tärkeää. Kasvaa ja rakastaa... Olla lähellä itseä; kuunnella oman sisäisen äänen viisautta ja olla yhtä koko maailmankaikkeuden kanssa.

Niimpä... Ehkä on aika taas astua askel eteenpäin... Tämä lähtee nyt meditoimaan. Lähemmäs itseä, lähemmäs jumaluutta...

Heippa :)

tiistai 27. heinäkuuta 2010

Tärkeitä asioita elämässäni

Tämän hetken intohimoni ja kiinnostuksen kohteeni on ruoka ja henkinen kehitys. Puhdas ruoka tietysti myös liittyy jälkimmäiseen.

Olen aina ollut mukavuudenhaluinen herkuttelija, ehkä vähän laiskottelijakin... Ruokailuni on ollut pääasiassa seuraavanlaista:

aamupala: kahvia ja leipää juustolla ja kinkulla
välipala: sama kuin yllä
lounas: joku valmisruoka tai edellisen päivän tähteet (esim. perunaa ja jauhelikastiketta)
välipala: jogurtti, hedelmä tai pulla
päivällinen: "perinteinen" lämminruoka (esim. makaronilaatikko)
illallinen: sama kuin aamupala

Tällä rytmillä kuljin eteenpäin ruokavaliotani sen kummemmin kyseenalaistamatta. Nyt kun katson yllä olevaa, tulee ihan inhotus... Missä on kaikki kasvikset ja hedälmät!!! Satunnainen omena ei varmasti tuonut tärkeitä vitamiineja yms. kehooni. Olo olikin melkein aina kuin omenalla; maha oli aina turvoksissa ja oloni väsynyt. Tämä olo oikeastaan sai etsimään oikeaa ravintoa itselleni. Ensin aloitin pienoisen laihdutuskuurin. En ollut ylipainoinen vaan ihan normaalipainoinen (n 60kg/165cm) mutta halusin oloni kevyemmäksi ja ikuisen pallomahani pois.

Ensimmäinen askel oli, että kevensin ruokavaliotani (ilman parempaa tietämystä...) jättämällä margariinin, juuston ja kinkun pois. Tämä tietenkin hiukan pudotti painoani, mutta edelleen maha oli turvoksissa ja olo tukkoinen.

Seuraavaksi jätin lihatuotteet pois. Sysäys tähän suuntaan tuli sisältäni. Olin jo muutoinkin vähentänyt lihan syömistä ihan jo eettisistä ja ekologisista syistä, mutta sitten tunsin vahvasti inhotusta lihatuotteita kohtaan. Näin ne jäivät itsestään pois.

Aloin etsimään netistä tietoa siitä, kuinka korvaan ruokavaliostani puuttuvan proteiininlähteen. Siitä se taivas sitten aukeni :) Eksyin ensin Antti Heikkilän sivuille ja hänen kirjoissaan ja nettisivuissaa tuntui olevan järkeä. Heikkilä puhuu siis vähänhiilihydraattisen ravinnon puolesta. Tässä vaiheessa olin vaihtanut margariinin voihin ja kevyt tuotteet kunnon kermaan. Lisäksi jätin ruokavaliostani "turhat" tuotteet kuten perunan, riisin, pastan ja valkoiset jauhot. Mietin jonkin aikaa sitä vaihtoehtoa, että aloittaisin lihan syömisen uudelleen, mutta se ei tuntunut oikealta vaihtoehdolta. Niimpä päätin tutkia, olisiko terveellistä korvata proteiinit muutoin ja silti syödä vain vähän hiilareita. Löysinkin erittäin mielenkiintoisia blogeja ja muita lähteitä (mm. blogit Ilon pisara ja quinoaa!) ja innolla luin tietoa lisää. Etenin kuitenkin askel kerrallaan, ensin vähensin ja sitten lopetin. Satunnaisesti käytän edelleen yllä mainittuja, enkä ole ehdoton. Ehkä jossain vaiheessa niitäkin tuotteita kohtaan tulee seinä vastaan, kuten lihassa. Menen kuitenkin omien tuntemuksieni mukaan.

Jo parin viikon uuden ruokavalion aloittamisen jälkeen huomasin eron entiseen. Painoni oli pudonnut kilon, mutta omenainen olo oli hävinnyt. Sain kuulla olevani laihtunut, eikä minua uskottu kun kerroin painoni pudonneet ainoastaan kilon verran!

Kun sain enemmän tietoa asioista, keskityin enemmän ravinnossa kasviksiin, hedelmiin, siemeniin ja pähkinöihin ja hyviin rasvoihin. Jätin pikkuhiljaa pois muut maitotuotteet (korvasin kerman kookosmaidolla ja kermalla) ja leivän. Kuten aiemmin sanoin, ehdoton en ole vieläkään ja herkutteluun taipuvainen, joten vielä valitettavasti kuluu fazerin sinistä pari levyä viikossa (ehkä satunnaisesti korvapuustikin... ;) Terveellisen raakasuklaan tekemistä olen kokeillut, mutta en pidä kookosöljyn mausta. Täytynee kokeilla uusia reseptejä :)

Tällä hetkellä päivän ruokalistani on seuraavanlainen:

aamupala: vihersmootie (mm. jotain vihreää salaattia, marjoja/hedelmiä, öljyä ym.)
välipala: tuorepuuro
lounas: salaatti (esim. salaatinlehtiä, avokadoa, tomaattia, siemen/pähkinäsekoitus ja neitsyt oliiviöljyä)
välipala: hedelmä yms.
päivällinen: salaatti + paistettuja vihanneksia ja juureksia (esim. paistettuja bataatteja, kesäkurpitsaa ja paprikaa ja vihreä salaatti siemen pähkinä sekoituksen kanssa.
iltapala: esim. hedelmä dipin kanssa (esim. avokodo dippi tai seesamsiementahna) tai vihersmootie

Voin sanoa että yllä olevalla ruokavaliolla oloni on 100% parempi kuin ennen! Mutta vielä opiskelen asiaa ja voi olla että opin taas jotain lisää ja prosessin seurauksena voi ruokavalioni olla tulevaisuudessa erilainen.

En kirjoittanut tähän tekstiini mukaan faktoja siitä, miksi päädyin näihin valintoihin. En koe olevani missään nimessä mikään asiantuntija vaan silka opiskelija/kokeilija. Jos jollakulla herää mielenkiinto lukea näistä asioista lisää pääsee varmasti alkuun yllä olevilla linkeillä :)

Mukavaa päivää!

ps. sen verran tähän vielä lisään, että vaikka kirjoitin asioiden tapahtuvan pikkuhiljaa, niin todellisuudessa tähän ylläolevaan prosessiin on mennyt noin puoli vuotta (apua!). Mutta minulla on taipumus innostua asioista ja kääntää kivet ja kannot "oikean" tiedon löytämiseksi ja lähteä täysillä mukaan :) Koen silti että olen käynyt tämän prosessin itseäni ja kehoani kuunnellen ja iselleni sopivalla tahdilla.

sunnuntai 25. heinäkuuta 2010

Tänään on hyvä päivä!

Lupaan tästedes aloittaa päiväni, niin että kerron itselleni päivän olevan hyvä. Jokainen päivä on tärkeä, elämä on tässä ja nyt! Siinä minulla onkin opettelemista ja paljon :) Huomaan usein ajatukseni harheilevan eiliseen, muuhun menneeseen tai sitten tulevaisuuteen unohtaen tämän hetken, joka on kaikkein tärkein asia! TÄMÄ HETKI TÄSSÄ JA NYT!

Huomenna alkaa taas työarkeni (taas huomista...). Okei, otetaan uudestaan... Nyt on viimeinen lomapäiväni. Olen onnellinen tästä päivästä. "Pakon sanelemat" rutiinit ovat minulle hyväksi. Tässä vaiheessa elämääni on hyvä, että elämääni rytmittää kahdeksasta neljään työ. Huomaan usein vapaa-ajalla hylkääväni sisäisen rytmini, jota kuitenkin minun tulisi kuunnella. Sitä siis opiskellen jatkan eteenpäin. Nyt on hyvä näin, tulevaisuudesta taas ei tiedä :) Kun arjen rutiinit kaikkoavat huomaan jättäväni myös meditoinnin ja muut tärkeät asiat vähemmälle huomiolle. Se tekee olostani tukkoisen, tunkkaisen, kiukkuisen, tyytymättömän. Eilen otin itseäni niskasta kiinni; tein enkelimeditaation kirjastosta löytäväni CD:n avulla ja mieleni tyyntyi suunnattomasti. Löysin päivästä taas ilon ja tyytymättömyyden tunteet kaikkosivat pois. Tänä aamuna heräsin aikaisemmin kuin muu perhe kuten aina arkenakin ja pystyin rauhassa hiljentymään ja tekemään "henkiset" aamurutiinini. :) Tunsin vahvasti ympärilläni olevan tuen, enkelit, henkioppaan, koko maailman kaikkeuden.

Kyllä elämä on ihanaa!

lauantai 24. heinäkuuta 2010

No niin! Nyt olen siis aloittamassa ensimmäistä omaa blogiani... Mielenkiintoista!!

Mitkä ovat syyt siihen, että jaan ajatukseni muun maailman kanssa? (olettaen, että joku joskus eksyy tähän blogiini ;) Ehkäpä siksi, että saan jäsennellä ajatuksiani, käyttää luovuuttani (jota olen valitettavasti käyttänyt ihan liian vähän!) ja toivottavasti joskus olla avuksi ajatusteni kanssa jollekin... Ja myös siksi, että minusta tuntuu että tämä voi johtaa jonnekin. Ehkäpä auttaa minua eteenopäin polullani tai jotain muuta. Kuka tietää!? Lisäksi minusta tuntuu siltä, että tämä maailma tarvitsee avautumista, tarinoita ihmisistä ja heidän matkoistaan omaan elämäänsä. Olen itse löytänyt tässä lähimenneisyydessä samanenkisten ihmisten tarinoita blogeista ja toivon, että tätä kautta saamme positiivista energiaa välitettyä enemmän ja enemmän eteenpäin. Usein ihmiset ovat "etsiessään" yksin ja on suuri helpotus löytää muita etsijöitä nettimaailmasta

Kuka minä olen? Minä olen tavallinen erilainen tyttönen :) Olen jo hiukan yli kolmenkymmenen, mutta tyttönä itseäni pidän. Haluan pysyä lapsenmielisenä tulevaisuudelle avoimena positiivisena elämänopiskelijana nyt ja tulevaisuudessa. En tulla "järkeväksi aikuiseksi", joka elää pääasiaassa järjellä eikä tunteella.

Minulla on kaksi lasta; 13 ja 3 -vuotiaat. Elän avioliitossa. Olen koulutukseltani insinööri ja tällä hetkellä olen työssäni mukana projektimaailmassa.

Elämäni tuntuu olevan murrosvaiheessa ja odotan innolla mitä sillä on minulle tarjottavanaan! Olen ollut aina kiinnostunut "yliluonnollisista" asioista. Ala-asteella luin ennustuksista, ufoista, sieppauksista, telepatiasta... Harrastimme kavereiden kanssa tyhmiä juttuja kuten spiritismiä (laudalla pelaamista). Myöhemmin ajatuksen kävivät syvällisimmäksi ja pohdin henkisiä oppeja ja uskontoja löytämättä uskonnoista vastauksia. Luin paljon henkistä kirjallisuutta ja minulle tuli aika selvästi jo siinä vaiheessa tuntuma siitä, miten minä uskon ja mikä on elämässäni tärkeää. Minulla oli usein tunne, että elämällä oli minua odottamassa jotakin, mutta en kuitenkaan löytänyt tai osannut etsiä sitä jotain. Välillä mielenkiinnon kohteet olivat muualla... Ajatukseni pyörivät bileiden ja baarien maailmassa ja kaikessa muussa "turhassa". Nyt ymmärrän, että minun oli käytävä läpi omaa elämän kouluani. Ilman kokemuksiani en olisi tässä.

Mihin minä uskon? Uskon siihen, että olemme kaikki yhtä. Uskon siihen, että suurin voima maailmassa on rakkaus. Uskon, että olemme kaikki täällä oppimassa; olemme oppilaita eri vaiheessa. Siihen minä uskon :)

Kerron huomenna lisää!

Satu <3