Haluan olla avoin ja jakaa ihmisille osan itsestäni. Olemmehan yhtä. Paljastan kasvoni nimelläni ja toivon, että se paljastaminen tuo teitä lähemmäs minua, minua lähemmäs teitä ja minua itseä lähemmäs todellista minääni. Miksi meillä olisi salattavaa? Mitä haluan salata muilta ja itseltäni. Todennäköisesti syy siihen, että olen halunnut pysyä suhteellisen anonyyminä, johtuu pelosta. Pelkään ihmisten arvostelua, kyseenalaistamista ynnä muuta. Ja kuitenkaan mikä voisi olla epäolennaisempaa. Olenhan tullut kasvamaan. Nämä pelot ja niiden käsittely tuo minua askel askeleelta lähemmäksi itseäni ja itseoivallusta. Käsitelläkseni omia tuntojani, omia pelkojani, omaa tunnetta siitä, että olen vajavainen, tuon itseni esiin. Tämän kirjoittaessani, myös egoni tuntuu silti osittain nauttivan tästä uudesta tilanteesta. Eli uskon, että myös egolla on tässä sormet pelissä... Tiedättehän, se odottaa arvostusta, kunniaakin ehkä rohkeudesta. No, antaa olla vain, whatever! Luulen silti, että tämä tapa on minulle oikea juuri nyt.
Olen 31 v. Asun Lahdessa. Naimisissa, mutta parisuhde "kriisissä". Kaksi lasta, tyttö 13-vuotias, poika 3-vuotias. Kunnioituksesta lapsiani ja puolisoani kohtaan, en juurikaan puhu heistä, mutta elämääni haluan muuten jakaa kanssanne. Rehellisesti tuoda tuntojani esiin. Olen projektipäällikkö, toistaiseksi... Työssäni pyörittelen lukuja ja papereita, vaikka elämä on ihan jotain muuta! Aion jatkaa kuitenkin eteenpäin ja olenkin ilmoittanut töissä jättäytyväni pois kun määräaikainen pesti huhtikuussa 2011 päättyy. Mitä sitten haluan tehdä? Haluan tehdä työkseni asioita, joita voin sydämestäni tehdä. Se liittyy ihmisten auttamiseen; energiahoitojen tekemiseen, ehkä kiinalaiseen lääketieteeseen. Tai sitten asioihin jotka muutoin ovat lähellä sydäntäni: luonnonkosmetiikkaan, luonnonmukaiseen ruokaan ja muutoinkin maanläheiseen elämään. Mitä se sitten tarkalleen on, aika näyttää! Luotan siihen (vaikka välillä tekeekin tiukkaa pysyä luottavaisena), että maailmankaikkeus näyttää oikeat polut kun pidän suunnasta vain kiinni. Maailmankaikkeudella on varmasti varalleni upeat suunnitelmat, jos uskallan lähteä leikkiin mukaan... Niin kuin jokaisella muullakin.
Lupaan tästä eteenpäin jakaa rehellisesti tuntojani ja kokemuksiani, enkä piiloutua mukavuusalueelle... Näin tämä maailma pyörii. Tämä ajatus oli minulla aamulla herätessäni ja niimpä vain "sattumalta" sain vahvistusta asiaan avatessani koneen ja luettuani Quinoaa! -blogista Heidin postauksen.
Oot rohkea :)
VastaaPoistaKaikkea hyvää ja opettavaista ja vahvistavaa uudelle uralle sitten keväällä, ihanaa kun uskallat kuunnella sydäntäs ja tehdä elämästäs sitä mitä haluat. Sitä yritän opetella iteki :)
Tänne kuuluu hyvää, oon ollu toimistohommissa ja lavastajana. Kaupunki on ihana ja ihan lumoutuneena syksystä ja ihmisvilinästä kävelen aina töihin :) Terveisiä lapsille <3
Kiitos Jenni! Kaikkea ihanaa sullekin uuteen elämään :)
VastaaPoistaHienoa, että oot päässy kotiutumaan ja saanu töitä! Terkut menee perille :)
"Minä matkaan vain sydämmen polkuja. Niillä minä taivallan, ja ainoa kohtaamisen arvoinen haaste on kulkea polku koko pituudeltaan. Niillä minä taivallan-katsoen kaikkea ympärilläni, täysin tyynenä."
VastaaPoistaDon Juan
Ari: kiitos kommmentista :) Tähän pyritään...
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaItsekin pidän itseni tyynenä, vaikka valitettavasti sainki huomata ettei se ero ollutkaan niin siisti ja lempeä ku kuvittelin. Meni kyllä maku koko miehestä. Hassua miten aina yrittää ajatella toisista hyvää ja saa huomata ettei ne aina sitä ansaitse.
VastaaPoistaSilti, en ahdistu, se ei kuulu nykyhetkeen. Mun ei tartte ahdistua enkä oo sellasta ansainnu. Pitää vaan uskoa että uudet tuttavuudet ansaitsee hyvät ajatukset ja luottamuksen:)
Hieno juttu, ettet anna negatiivisten asioiden jäädä kiinni sinuun ja annat elämän jatkaa kulkuaan :) Muista kuitenkin, että positiiviset tunteet vie eteenpäin, ei negatiiviset. Jokaista kohtaan kannattaa välittää hyviä ja positiivisia ajatuksia, vaikka teot eivät niin hyviä olisikaan. Mitään ei tapahdu syyttä ja jokainen vastaantulija on opettajasi. Pidä sii lippu edelleen korkealla ja anna positiivisuutesi ja rakkautesi koskettaa jokaista. Näin voit olla varma, että vedät niitä myös puoleesi! :)
VastaaPoistaOon saanu tosi paljo ajattelemisen aihetta sun blogista, ihana ku kirjotat tätä! Kun sain tietää ikäviä juttuja ja ne ajatukset valtas vähän väliä vahingossa mielen, mietin iteki että haluanko tuntea näin, onko mun tarpeellista tuntea näin, kauanko mun tarvii loukkaantua asioista. Jonku aikaa tunsin tarvetta olla loukkaantunu, mutta vähitellen ne ajatukset ei enää tullu mieleen.Tää on kyllä ollu semmonen oppimisprosessi että ihan mahtavaa :D ja huomasin kyllä että kun rakastaa itseään, muutki rakastaa mua :) ja kun on avoin ja positiivinen, niin ei kauaa tartte näköjään olla yksin ;)
VastaaPoista"jokainen vastaantulijasi on opettajasi", niin totta. Pitää vaan muistaa se :)
iloa ja hyviä ajatuksia etelän suuntaan!