torstai 2. syyskuuta 2010

Hiukan selvennyksiä edelliseen

Huomasin aamulla lukiessani aikaisempaa postausta, että olisi kyllä tarpeen käydä se ajatuksella läpi ennen julkaisua... Päätin kuitenkin olla deletoimatta sitä ja jatkan tässä hiukan samasta aiheesta.

Oloni on ollut viime aikoina aika seesteinen, vaikka olenkin käsitellyt mielessäni monenlaisia asioita. Nyt kuitenkin, useiden perättäisten hoitojen jäljeen, huomaan kuinka asioita tuodaan nopeammalla tahdilla eteen. Ja kyky käsitellä näitä asioita ei välttämättä ole samalla tasolla. Tämä kyvyttömyys ehkä aiheutti pienoisen räjähdyksen tänä aamuna... Täytyy todella kuunnella itseään, ettei tieten tahtoen luo itselle näitä tilanteita ja asioita.

Palaan vielä siihen ajatukseen, että ihmiselle tuodaan eteen asioita juuri siinä laajuudessa kun hän kykenee asiat käsittelemään (olettaen, ettei niitä ehdoin tahdoin hae elämäänsä) ei enempää tai vähempää. On tietenkin olemassa erilaisia elämänpolkuja. Voi olla että jonkun ei enää tässä elämässä tarvitse ottaa vastaan niin raskaita asioita, ehkä ne on käyty läpi jo menneissä elämissä. Toisaalta voi olla, että jonkun polku on niin alussa, että raskas painolasti kaataisi, eikä veisi polkua eteenpäin.

En osaa sanoa, missä vaiheessa olen polullani, eikä minun tarvitsekaan sitä tietää. Se ehkä selviää kun on aika. Voi olla, että edessä on paljon raskaita asioita tai sitten ei. Turha kuitenkaan miettiä niitä tässä vaiheessa, vaan antaa elämän kuljettaa sinne minne se vie :)

2 kommenttia:

  1. "ihmiselle tuodaan eteen asioita juuri siinä laajuudessa kun hän kykenee asiat käsittelemään ...ei enempää tai vähempää".

    tämä on niin totta - ainakin itse olen huomannut tämän havahtumisen matkani aikana (=noin vuosi) "ongelmien kumuloitumisefektin" ;) ts. mitä syvemmälle etenen, sitä raffimmaksi käy meno/pystyn ottamaan enemmän vastaan. yritän suhtautua kaikkeen kiitollisuudella...

    Ihanaa, kepeää viikonloppua! ;)

    VastaaPoista
  2. Kiitos, niin myös sinulle! :)

    VastaaPoista